Uusi blogi

Linkki uuteen blogiini!

Tervetuloa kurkkaamaan!

-A

A - On tavallinen aamu ja istun tavallisessa linja-autossa. On luvattu poutaa, mutta ikkunasta näkyy vain harmautta. Mielessäni käy, siellä usein viipyvä ajatus;

"Elämä kiitää pikajunan lailla. Nyt vasta ymmärrän, miksi puhutaan ruuhkavuosista."

9 kuukautta oli vain hetki, vaikken sitä silloin tiennytkään. Ensimmäinen vuosikin tuntui menneen nopeammin, kuin ikinä olisin voinut kuvitella.

Niihin aikoihin palasin kouluun ja silloin ajan vauhti vain kiihtyi. Päivät vilisivät ohi silmieni.

Eräänä toukokuisena aamuna heräsin, katsoin viereeni korkeaan sänkyymme itse yöllä kavunnutta, pitkää ja hoikkaa poikaamme, ja huomasin vauvan kadonneen.

Pellavapäinen poikani avasi silmänsä hetken häntä katseltuani. Halasi minua ja antoi suukon poskelleni. Silloin tiesin, kaikki on juuri niin kuin pitääkin.

Ajanvietteitä, aikaansaannoksia ja ajanviejiä

A -  Tässäpä pieni esittely joistakin viimeaikaisista koulutöistäni, sekä keskeneräisiä, että valmiita ja ihan vain jotain kokeilujakin. Neulomukset, samoin kuin paperipillihimmeli, ovat harrastepuolen toimintaa. Itseopiskellen pikkuhiljaa neulomisessa etenen, ja alkuvuoden aikana olen saanut tehtyä ensimmäiset onnistuneet parit villasukat ja lapaset! Toki jotain isompaa on tullut jo tehtyä äitini opastuksella; Alpakkaneuletakkinihan esiintyi Kalastajan vaimon blogissakin jo viime vuonna.

Tämä kevät tulee olemaan erittäin hektinen, koska yritän saada suoritettua kouluni loppuun melkein vuotta nopeammin, kuin osa ryhmäläisistäni. Toki tätä helpottavat joidenkin kurssien ja yhden työharjoittelun hyväksiluvut, mutta monta kurssia suorittelen itsenäisestikin normikurssien ohessa. Myös opinnäytetyön teko alkaa hiihtolomailun jälkeen ja siitä olen hyvin innoissani. Minulla on ihanat asiakkaat sille, mahtava yhteistyökumppaniyritys ja taitava ohjaava opettaja. Kaiken lisäksi tästä saattaa tulla jotain niin suurta, että nimeni voi olla hivenen tunnettukin (ainakin sisustusalan piireissä) tämän työn jälkeen. Huiii!

Ikävä on blogia ja teitä! Koitan silloin tällöin jotain käydä kirjoittelemassa, kunhan joku väli ja inspiraatio ilmestyy. Instagramia päivittelen lähes päivittäin! Sinne siis vaan, kun teille tulee ikävä. ;)


P.S. Alarikille kuuluu hyvää, vaikka pieni flunssa nyt kiusaakin. Äitini häntä edelleen päivisin hoitaa ollessamme koulussa/töissä. Hän on jo 1 v 7 kk ja lempparijuttuja ovat juokseminen, kiipeily, kirjojen "lukeminen", lelujen levittäminen joka puolelle, ulkoilu ja Nalle Puh-elokuvat.

Hän ei vielä puhu oikeita sanoja (tässä VOI olla syynä kireä kielijänne, joka hoidetaan tässä kuussa), vaan ikiomaa kieltään, eikä syö lusikalla vaan käsin, mutta juo nätisti itse tavallisesta mukista ja tekee asiansa hyvin usein pottaan.

Hän on iloinen vesseli, joka näyttää rakkautensa läheisilleen avoimesti. Neuvolalääkärissä kävimme kuukausi sitten ja isonpikkumiehen mitat olivat silloin 88,7 cm ja 14,3 kg.

Wall of text

H - Epäusko, oli päivän ensimmäinen tunteeni kännykän herätyksen pärähtäessä soimaan. Voiko kello olla muka jo 4:45? Tuntui, että olin vasta nukahtanut. Noh, oma vikani. Tuli valvottua joululomalla iltaisin niin pitkään. Nyt se kostautuu yöunien vaihdellessa viidestä kuuteen tuntiin. Onneksi omaan taidon nousta sängystä, kuin laatikostaan vapauteen singahtanut vieteriukko. Aamupala sen sijaan ei oikein toimi tuohon aikaan aamuyöllä, mutta pakko se on vain syödä. Kauratyynyt paahtimen kautta naamariin. Olin jälleen kerran pysäyttämätön aamurobotti, joka tekee kaiken aina samassa järjestyksessä puolihorroksessa. 

Autoon istuessani vilkaisen tottuneesti kelloa. Se näyttää 05:15, niin kuin pitääkin. Kääntäessäni avainta virtalukossa muistan liian myöhään, että kuuntelin musiikkia aivan liian kovaa tullessani kotiin. Tutut kädenliikkeet, volume alas, hanurinlämmitin päälle, puhallin lämpimälle, valot päälle ja pyyhkijät sutimaan. Onneksi tässä päivässä sentään oli jotain poikkeavaa, nimittäin veden sijaan satoi räntää. Varsin hurmaavaa. 

Sain appiukolta lokakuussa luistelusukset synttäri/valmistujaislahjaksi, ja olen sinnikkäästi säilyttänyt niitä tuulikaapissa siitä asti. Vaimo on turhautunut jo moneen kertaan niiden säilytyspaikasta, mutta olen toistaiseksi pystynyt pitämään ne poissa varastossa. Joten räntää? Älkää viitsikö, pitkätukka kaipaa lunta.

Metallican One lähtee soimaan ja päiväni pääsee starttaamaan kappaleen alun kitaranäppäilyjen alkaessa. (Kiitos siitä Radio City.) Siinä lauleskellessa ja nuoruusvuosien karaokevetoja kyseisen biisin seurassa muistellen, alkoi fiilis kummasti parantua. Tänäänhän on perjantai, ja tämän lisäksi viimeinen työpäivä nykyisellä (määräaikaisella) työpaikallani.

Eihän sitä normaalisti tässä tilanteessa voltteja heitetä, mutta nyt kyllä voisin heittää! Aloitan nimittäin maanantaina vakituisessa työsuhteessa työpaikassa, josta haaveilin jo syksyllä mol.fi:n sivulla. Hyvästä työhakemuksesta huolimatta en lehtien putoamisen aikaan saanut kutsua haastatteluun. Mutta kuinkas kävikään; sain heiltä yllättäen sähköpostia viime vuoden loppupuolella. Kyseinen mesta saattaa hyvinkin olla se THE työpaikka, sillä käsityö/seppäily-haaveiden soveltuessa lähinnä pienyrittäjyyteen (johon ei tällä hetkellä mahdollisuutta ole), uskon uuden työpaikkani antavan minulle paljon. Maanantaita jännityksellä odotellessa. :)

Mitäpä tänne kuuluu? Olen ollut pitkään poissa, mutta onneksi A on pitänyt blogin pystyssä. Edelliseen postaukseen blogin kohtalosta oli tullut kivoja vastauksia, joita murunen onkin päättänyt noudattaa. Tiedän tasan tarkkaan mitä A tarkoittaa, sillä olen itsekin useasti pohtinut ajankäytön prioriteettejani. Tänään kirjoitan tänne siksi, että juuri nyt oli sellainen olo ja näin tahdon sen jatkossakin menevän. Ja tietysti haluan aina välillä muutenkin kertoa teille kuulumiseni. Ehkä kuitenkin suurin syy miksi haluan aina silloin tällöin kirjoitella tänne, johtuu teistä pitkään seuranneista lukijoista. Liikutun vieläkin joka kerta, kun joku teistä mainitsee lukeneensa vanhaa blogiani. Kirjoittaminen on minulle tärkeä harrastus, ja ilman teitä en välttämättä olisi edes päässyt tähän asti.

Menipä jutustelun taso hempeäksi. Niin! Siitä kirjoittamisesta piti kertoa. Kuten jo jossain vaiheessa mainitsin, olen tylysti hylännyt teidät ja lähtenyt yksinäiseen projektiin tuonne open officen puolelle. Kirjoitan siis kirjaa ja ihan tosissani. Se on aika kunnianhimoinen projekti, mutta jollain tavoin minulla on hirveä tarve aina luoda jotakin (Varsinkin nyt, kun käsityöt ovat tauolla.) ja tämä todellakin antaa haastetta. Genre on fantasiaa, käsi ylös ketkä lukevat? 

Luomaani maailmaa voisi parhaiten rinnastaa mihinkäs muuhun, kuin viikinkiajan skandinaviaan. ;) Eli tuonne 800-1100 lukujen meininkiin. Se oli minulle luonnollisin valinta, sillä olen sen ajan historiaa kiinnostukseni vuoksi itseopiskellut. Tällä hetkellä olen kirjoittanut prologin ja kahdeksan lukua, joista olen saanut (Vaatimattomana persoonana en haluaisi kehuskella.) erinomaista palautetta valituilta lukijoiltani. 

Olen valinnut tarkoin nämä lukijat. Tottakai rakas vaimoni on tietysti yksi heistä, ja hän onkin ollut suuri apu kieliopin kanssa. (Krhmm.. Niin, A on korjannut lähes kaikki blogitekstini tähän mennessä, mutta onneksi kehityn koko ajan ja hänen taakkansa on nykyään aika paljon vähäisempää.) Muru on myöskin ainoa, joka tietää juonta pidemmälle kuin muut, ja olen myös luonut yhden päähenkilöistä vaimoni persoonnallisuuden pohjalta. Tärkeistä tärkein siskoni on myös mukana projektissa, sillä hänhän se minut aikoinaan tutustutti fantasian ihmeelliseen maailmaan. Heidän lisäkseen mukana on A:n pitkäaikainen lukutoukka-ystävä, jonka palaute on korvaamatonta. Myös edellisen kouluni äidinkielen opettaja innostui lähtemään mukaan, kun A mainitsi asiasta hänelle. (A käy siis samaa koulua tällä hetkellä, josta valmistuin 2012.) Mainittujen lisäksi minulla on kaksi lukijaa, jotka eivät tunne minua entuudestaan, jotta saisin mahdollisimman rehellistä palautetta ilman tunnesidettä.

Semmoista minulle pääpiirteittän kuuluu. Työasioita ja kirjahommia. Toki tässä kaikkea muutakin on tapahtunut, mutta palaillaan niiden pariin toisella kertaa. A lukee sohvalla Deko-lehteä ja silmäilee samalla Carrien kasvoista päätellen aika vanhaa Sinkkuelämän jaksoa (Pelottavaa, että tiesin Carrien tuon aikaisen miesystävän (Aidan) nimen Ö_ö.), joten liityn hänen seuraansa. Oikein rentouttavaa viikonloppua!

Lomainstat ja pohdintoja blogin jatkosta

A - Ihana, mutta edellisiä lapsiaikaisia lomia rankempi pohjoisen loma alkaa olla loppusuoralla. Lapin matkoillamme meillä on monta paikkaa kierrettävänä, koska on mahtava päästä moikkaamaan kaikkia tärkeitä samalla reissulla. Aiemmin se on sujunut hyvin, mutta nyt Alarik on ilmeisesti sellaisessa ikävaiheessa, että nukkuminen uusissa paikoissa on hankaloitunut. Muuten loma on ollut oikein mukava ja vauhdikas.

Menoa ja meininkiä on tosiaan riittänyt, ja siksi aiemmista lupailuistani huolimatta en ole kerennyt kirjoitella. Se harmitti ja vähän ahdistikin. Muutenkin olen H:n tänne kirjoittamisen lopetuksen jälkeen monesti miettinyt blogin laittamista tauolla tai jopa sen lopettamista ajan ja inspiraation puutteen vuoksi. Olen kuitenkin hirmuisessa ristiriidassa asian kanssa, koska blogi on minulle tärkeä, enkä ihan heppoisin perustein sitä haluaisi lopettaa.

En oikein ymmärrä, miten niin monilla töissä käyvillä äideillä on aikaa kirjoittaa aktiivista blogia, liikkua, hoitaa lapsia, pitää yllä parisuhdetta/avioliittoa jne jne. Itse en kuulu näihin yli-ihmisiltä superäideiltä tuntuvien äitien joukkoon, ja siksi tässä mahdottomassa päätöstilanteessa olenkin. 

Tarvitsen nyt teidän apuanne. Pyydän teitä kertomaan mielipiteenne olisiko parasta pitää taukoa, kirjoittaa vain harvoin, mutta pitää blogi käynnissä vai lopettaa kokonaan. Toki teen itse päätökseni, mutta teidän mielipiteennekin on minulle tärkeä.

Lopuksi vielä lomakuvia piristykseksi:

matka alkaa / toka pysähdyspaikka / unoa Rovaniemellä / nopea napapiiripysähdys / uutta vuotta! / isännät&emännät tietovisailua Sodankylässä / monopolya Sodankylässä / pitkästä aikaa villasukan neulontaa / 81 päivän herkkulakko alkoi vuoden vaihteessa meillä molemmilla / loma <3 / mun serkkupojat & Alarik ja minuscule / serkun luota päivälliskattausta / samaisen serkun kanssa hölmöilyä / paluumatka alkaa / mallorca-peliä Oulussa / blogin kirjoittelua

Ai niin ja oikein ihanaa uutta vuotta 2014 kaikille! <3

L-O-M-A

A - Huhheijaa olikin kiirus loppuvuosi koulussa, mutta nyt on saatu projektit kasaan ja päästy viettämään ansaittua joululomaa. Myös H:lla on töistä pikkuinen loma, jotenka saamme viettää aikaa koko perheen kesken rutkasti. Myös pienempiä reissuja ja yksi hieman isompikin reissu lomaan saadaan mahtumaan. ;)

Jouluaattoa vietämme tänä vuonna H:n perheen kanssa, joulupäiväksi menemme minun perheeni luokse ja tapanina Alarikin kummitädin luokse. 

Meitä ei tällainen reissaus haittaa. Olemme ajatelleet, että kyllä niitä jouluja sitten kerkeää viettää kotona, kun on se punainen tupa ja perunamaa tyyppinen ratkaisukin. Ja ehkä saamme sitten meille jouluvieraita näistä samoista ihmisistä. 

Kaikista tärkeintä minulle joulussa onkin rakkaiden ihmisten kanssa yhdessä olo. Ja toki jouluruoka on myös äärimmäisen tärkeää. (Ja sekin on kivaa, ettei sitä tarvitse tehdä itse, kun on tämmöinen ruoanlaittovastainen. Kannan korteni kekoon  (eli jouluun) muilla tavoin. Tosin tykkään kyllä leipomisesta, joten voisihan sitä väkertää vaikka saaristolaisleipiä!)

Pitkään pähkäiltyämme saimme vihdoin päätettyä, että lähdemme pyhien jälkeen pohjoista kohti nauttimaan lumesta (!) ja kylästelemään sukulaisteni luokse. He eivät tosin siitä vielä tiedä edes, jos eivät tätä kautta lue. Terkkuja vaan ihanat! ;)

Miten Te vietätte joulua?

p.s. Lupaan loman aikana aktivoitua bloginkin puolella. Koulukiireet nyt loppuvuodesta olivat valitettavan kovia, joten kun jostain piti ottaa aikaa, otin sen tästä. Instagramia päivittelen tosi usein, ja sieltä näkeekin kuulumisia tarkemmin. :)

Häämatkakertomus

A - Sainpahan vihdoin koottua kollaaseiksi häämatkakuvamme. Niitä tuli otettua aikamoinen määrä, jotenka läpikäymisessäkin vierähti oma aikansa ja julkaistavien päättämisessä toinen tovi. Nyt kuitenkin pääsette näkemään menoa suurenmoisesta kaupungista, jossa lokakuussa vietimme 4 yön honeymooniamme. Voisin palata sinne takaisin, koska vain: ♥ Budapest ♥

Unkarin pääkaupungin tunnelma on raikas ja keskieurooppalainen. Keskusta on siisti ja liikkuminen julkisilla helppoa ja halpaa (paitsi taksit ovat kyllä Suomen hinnoissa.). Kaupunki on suuri ja katsottavaa paljon, joten emme ehtineet nähdä läheskään kaikkea halumaamme. Joskus täytyy siis vielä palata takaisin.

Ilma lokakuun puolivälissä sattui tällä kertaa olemaan pääosin pilvinen ja lämpöasteita oli päivisin noin 15°C. Meitä se ei haitannut, vaikkei reissussa hellelukemiin päästykään, koska helpompaa oli kierrellä ja katsella, kun ei ollut liian kuuma. Shoppailtuakin tuli oikein kunnolla, kun hintataso oli hivenen Suomen hintoja alhaisempi, ja joissain kaupoissa olivat aletkin jo alkaneet. Myös H innostui kartuttamaan vaatekaappinsa sisältöä pitkästä aikaa.

Keskustasta löytyi monia ihania pikkupuoteja. Ylemmässä kuvassa olen valloittavassa joulukaupassa, joka oli kuin satumaailmasta. Aivan eri maata, kuin Rovaniemen joulupukinmaan turistikrääsähirvityskeskukset. Tällaisista saisivat sielläkin ottaa oppia! Käsissäni olevan pienen nallekoristeen ostin Alarikille tuliaiseksi. Olen ottanut tavaksi, että hän saa joka joulu yhden oman koristeen kuuseen. Tänä vuonna niitä on joulupuuhun laitettavaksi jo kaksi. :)

Alemmassa kuvassa oleva liike oli unkarilaisten suunnittelijoiden töitä täynnä. Meidän piti palata sinne toistamiseen, muttemme koskaan muistaneet. Sinnekkin täytyy siis suunnata sillä seuraavalla reissulla.  

Olen aikamoinen kahvihirmu, ja minulle on erittäin tärkeää, että juomani kahvi on oikeasti hyvää. Reissussa pääsin ensimmäistä kertaa Starbucksiin ja rakastuin. Budapestissa on monta ketjun kahvilaa, ja kävimmekin joka päivä jossakin niistä juomassa parhaita erikoiskahveja, joita olen maistanut.

Helsingin keskustaan avattiin juuri Suomen toinen Starbucks (eka oli Helsinki-Vantaan lentokentällä), ja olenkin jo alkanut suunnitella jotain hyvää syytä poiketa pääkaupungissa. Sisko kyllä varmasti lähtisi siellä kanssani kahville. ;)

Budapestin historialliseen puoleen käytimme yhden päivän kokonaisuudessaan. Linnakukkulan vanhat rakennukset ja muurit olivat mielettömiä arkkitehtuuriltaan ja näkymät alas joelle sekä kaupungin toiselle laidalle olivat henkeä salpaavan upeat. Sää oli utuinen ja harmaa, ja se jotenkin sopi tuohon päivään ja sen historialliseen tunnelmaan.

Viimeiseksi illaksi olimme varanneet pöydän suositusta keskiaikaisesta ravintolasta nimeltä Sir Lancelot. Vaikutuimme paikasta jo heti ovella, kun näimme tarjoilijoiden kantamat jättimäiset ruoalla täytetyt tarjottimet ja tulennielijän, joka esiintyi keskellä ravintolaa. Ruokalista oli vaikuttava, mutta halusimme maistaa vähän kaikkea, joten tilasimme "plate for 2"-annoksen sekä pullon punaviiniä. Viini tarjoiltiin viinilasien sijaan keraamisista käsintehdyistä mukeista. Tarjoilija sitoi ruokaliinat kauloihimme ja kehotti nauttimaan ruoasta keskiaikaiseen tapaan, ilman ruokailuvälineitä. Ruokaa oli p-a-l-j-o-n ja se oli herkullista. Näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka!

Matka oli ihana irtiotto arkeen, vaikka ikävä poikaa olikin. Teki silti hyvää päästä kahdestaan käymään pikkulomalla välillä. Eiköhän me joskus tällainen oteta uusiksikin. ;)

Kaiken kaikkiaan Budapest oli hieno kokemus. Suosittelemme molemmat ehdottamasti!

Oletko Sinä käynyt tai oletko suunnitellut matkaa Budapestiin?

Operaatio Himmeli

A - Vihdoin olen saanut aikaiseksi aloittaa monena vuonna haikailemani projektin, himmelin teon. Ensimmäinen proto valmistui äitini luota löytämistäni ei-mitenkään-erikoisista valkopunaisista muovipilleistä tänä iltana, kun tunsin oloni ensimmäisen kerran päiviin sellaiseksi, että jotain pientä voisi vaikka puuhastellakin. Pöydän ääressä näpertely sujui toipilaaltakin.

Perusohjeen löysin paristakin eri paikkaa netistä, tosin Kotivinkin sivuilla ollut ohje oli mielestäni huomattavasti selkeämpi, kuin Yhteishyvän sivuilta löytynyt.

Eka kuva on äitini luota, jossa olimme Alarikin kanssa tänään yhdessä päivähoidossa. Kiitos äippäselle parantavista valkosipuliperunoista ja maukkaasta lihamurekkeesta. ♥ Muista kuvista näkyykin keittiömme uutta ilmettä, jota kerkesin laitella kuntoon juuri ennen kipeytymistäni. (Hiukan on vielä keskeneräistä!)

Eksyin googlaillessani himmeleitä Teippitarhan sivuille, josta löytyi paperipillejä makeilla kuoseilla. Tuli oikein valinnan vaikeus, kun aloin pähkäillä minkälaisen himmelin sitä oikein haluaisinkaan.

Jostain syystä tämä syksy ja talvi on ollut mielessäni kovin mustavalkoinen (ottakaa tämä lähinnä kuvainnoillisesti!), ja sille linjalle olin päättänyt himmelinikin kanssa lähteä. Alunperin ajatukseni oli tehdä se-oikea-versio mustista muovipilleistä, kunnes löysin Teippitarhan ihmemaailmasta jotain paljon parempaa. 

Arvaattekos mihin näistä päädyin? ;)

Terveisiä sängynpohjalta

A - Viime viikonloppu sujahti nopsaa, kun koulullamme oli avoimien ovien-päivä ja joulumyyjäiset lauantaina. Sunnuntaina huomasinkin jo ensimmäiset merkit lähestyvästä taudista, mutten vielä uskonut sen yltyvän kovin pahaksi. 

Nyt tässä sitten ollaan ties kuinka monetta päivää ihan vuoteenomana. (Päivätkin menneet ihan sekaisin..) Ja tähän asti tuntuu menneen vain pahemmaksi. Jotain perusflunssaahan tämä kai silti on, mutta maihin sekin lyö.

Tällaiset taudit pukkaavat lyömään aikataulut ihan sekaisin ja sekoittamaan huolella suunnitellut päiväjärjestykset ja työtahdit. Tärkeät menot jäävät väliin ja sekös vasta harmittaa. 

p.s. Lukijakysely on päättynyt ja kunhan tästä
tervehdyn järkkäilen teille lupaamani arvonnan!

Terveyttä ei näidenkään harmien uhalla saisi riskeerata, ja kaikesta huolimatta on vain pakko levätä. Vaikkei millään ehtisikään.

Edessä on onneksi pitkä viikonloppu, jospa sen aikana vointi jo paranisi.

Kertokaahan Hyvät lukijamme parhaat niksinne flunssaan!

Instapostaus

A - Viime aikojen kuulumiset kätevästi Instagram-kuvien kautta. ;)

(kuvat nykyhetkestä menneeseen päin)

   1. ja 2. Saatiinpa vihdoin edes pieneksi maanpeitoksi lunta (joka tosin nyt jo on sulanut), ja pikkuisen pakkastakin. Kahvittelureissulle lähtiessämme pääsimme testaamaan Alarikin kaapissa jo odotelleita talvisempia kaupunkivaatteita. ;) 3. Hömppäkirja, teetä ja tummaa suklaata = pojan päikkäriaika. 4.Olimme viettämässä lautapeli-iltaa ystäväpariskunnan luona viikonloppuna. 5. Koulujuttuja. Tässä kokeilutilkku moppilankaisesta vohvelikankaasta. 6. Suunnitelmissa oli tehdä siksak-kuvioisia juuttijoulusukkia myyjäisiin, mutta tiukan aikataulun vuoksi saattavat niistä myöhästyä. 7. ja 8. Olimme Tampereen suurilla kädentaitomessuilla koulun kautta. Mahtavat messut, suosittelen ehdottomasti! 9. ja 10. Pojan yksi lemppariasia on nykyään Nalle Puh. Sekä leluina että dvd:ltä.

11. Koulussa väkerretään tällä hetkellä kaikenlaista, mm. sytykeruusuja myyjäisiin. 12. Olen suunnittelemassa villaisia torkkuhuopia, joihin mietiskelin langoiksi ensin kuvassa näkyvää ohuempaa Pirkka-lankaa, mutta päädyinkin paksumpaan versioon. Villahuovista juttua luvassa homman edetessä. :) 13. Äitini täytti 50-vuotta. Kuva on juhlapäivää seuraavan päivän rääppiäiskahveilta. 14. Kaivelin äitini luona valokuvia ja löysin mm. tämän suloisen kuvan minusta ja veljestäni. 15. Vissiinkin sinne äitini synttäreille lähdössä. 16. Marraskuun puolessa välissä ei ollut vielä talvesta tietoakaan täällä. Onneksi nyt on sentään nähty jo häivähdys. 17. Kirjailija-aviomies hommissa. <3 18. Möömöläinen oli hiukan flunssainenkin alkukuusta. :/

Montaa päivää ei ole enää vastausaikaa jäljellä kyselyymme, joka tuolla oikeassa reunassa on. ->>
Käykäähän viimeisetkin ahkerasti vastailemassa. ;)

Mitä saisi olla?

"Oikein nurin, nurin oikein
näin neulominen käy oikein.
Kaksi oikein, kaksi nurin
ei saa mennä nurin kurin,
nurin oikein, oikein nurin.

Helmineule menee nurin,
ajatukset nurin kurin.
Nyt oikein, nurin ja oikein,
Sitten nurin, oikein, nurin
menee helmineule näin.

Vielä kantapää ja pohja,
ja pari silmukkaa tiukkaa.
Solmu ja langanvaihto,
ja sitten vielä kukkia,
Siitähän tulee sukkia!" 

 -Anni Järvinen

A - Piakkoin luvassa käsityöjuttuja! Kiinnostaisivatko eniten työn alla olevat neulomukseni, tämän hetkinen kankaanpainoprojektini vaiko kangaspuissa kudottavien villahuopien suunnittelu? ;)

Oppimispäiväkirja

A - Saimme viime maanantaina äidinkielen kurssilla tehtäväksi pitää viikon ajan oppimispäiväkirjaa. Jokaisesta päivästä piti laittaa muistiin opitut asiat - ei ollut väliä oliko asia opittu koulussa vaiko vapaa-ajalla, ja lopuksi ne piti koota yhteen. Päätin kirjata ne pohdintana tänne blogin puolelle. Päiväkirjaa oli sinänsä mielenkiintoista pitää, että oikeasti kerrankin joutui miettimään syvemmin: "Mitä olen oppinut tänään?"

Suurimmaksi osaksi se oli helppoa, mutta pariin otteeseen jouduin myös kysymään joltakulta apua. Tuntui, ettei oppimiaan asioita myöskään oikein tajunnut opituiksi, jotkut olivat niin yksinkertaisia ja pieniäkin juttuja.

Parina päivänä unohdin tehdä muistiinpanoja, ja kun seuraavana päivänä yritin muistella asioita, joita edellisenä päivänä olin oppinut, oli se jo huomattavasti vaikeampaa. Onneksi muistelutkin kuitenkin tuottivat tulosta, kun alkoi pohtimaan, mitä kaikkea sen päivän aikana oli tehnyt.

Oppimispäiväkirjani

11.11.13 Yritteliäs maanantai (erikoiset otsikoinnit kuuluvat tehtävänantoon)

- Pidimme yrittäjyyskurssilla parin kanssa pienen esitelmän aiheesta avoin yhtiö. Tutkittuamme asiaa, totesin sen olevan sen verran epävarman oloinen yritysmuoto, ettei ainakaan sellaista kannata alkaa itse koskaan perustamaan. Parempiakin vaihtoehtoja on. Opin muiden esitelmistä myös millaisia yritymuotoja ovat kommandiittiyhtiö ja toiminimi.

- Maanantaina opin myös, että ihmissuhdetaitoni ovat rajalliset, eikä kaikkien kanssa voi tulla toimeen hyvin, vaikka kuinka haluaisi.

12.11.13 Mietteliäs tiistai

- Tänä opiskeluvuonna mappini ovat olleet aiempia vuosia sekasortoisempia (ei ole ollut muka aikaa pitää niitä järjestyksessä), ja irtonaisia papereita on siellä täällä. Tiistaina kyllästyin siihen, koska tuntui, että kaikki opiskeluun liittyvä on aina eri paikassa kuin minä itse. Päätin alkaa pitää paperit taas järjestyksessä. Se helpottaa opiskelua.

- Hokasin, että voin tehdä muistiinpanoja suoraan älypuhelimeni, koska siinä on kätevä Office-ohjelmisto.

- Luokkatoverini vetämällä lyhytkurssilla opin tekemään sytykeruusuja.

13.11.13 Väsynyt keskiviikko

- Opin, ettei minusta olisi toimistotyöläiseksi. Jouduin viettämään koko päivän tietokoneluokassa, eikä se sopinut minulle ollenkaan.

- Meille opetettiin servettimallin tekoa Photoshopilla tietotekniikan tunneilla. Sen lisäksi opin lisää kuvankäsittelyohjelman käyttöä omin päin kokeilemalla.

14.11.13 Suunnitelmat uusiksi - torstai

- Käsitin torstaina laajemmin sen mitä meille koko ajan jankataan; suunnittelutyö muuttaa edetessään muotoaan. Usein paremmaksi mitä enemmän sitä hioo ja muuntaa. Pitää kuitenkin myös osata lopettaa oikeassa kohtaa.

- Photoshop tuli entistä tutummaksi.

Tampereen käsityömessuilta, Sammallampaan pisteessä oli suloisia huovutettuja kettuja. <3

15.11.13 Messuperjantai

- Kun lähtee reissuun, täytyy olla mukana kaikkea mahdollista tarpeellista. Pitäisihan sitä osata varautua kaikkeen, kun lapsenkin kanssa siihen on jo opetellut. Itseään ei näköjään silti osaa samanlailla ajatella.

- Messukeskuksissa ruoka maksaa maltaita!

- Pienyrittäjän arki ei ole helppoa.

Leppoisa lauantai.

16.11.13 Laiska lauantai

- Poika ei osaa enää nukkua rattaissa päiväuniaan, vaikka olisi kuinka väsynyt. 

- Hyvä peitto voi vaikuttaa unenlaatuun! (Käytiin ostamassa vihdoin uusi ihana untuvatuplapeitto entisen jo ihan lirmuksi menneen tekokuituisen tilalle.)

- Välillä on hyvä vain levätä.

17.11.13 Myrskyinen sunnuntai

- Siivouksen voi tehdä kerran viikossa, jos ei useammin jaksa/ehdi. Tärkeämpää on viettää aikaa perheen kanssa

- Jos menee myrskyn aikana frisbeegolfaamaan siitä voi kehittää ihan kokonaan uudenlaisen lajin. 

- Myrskynkin aikana voi paistaa aurinko hyvin kauniisti. <3

Toinen isänpäiväni

H - Isänpäivä on kasvanut uuteen merkitykseen elämässäni. Lapsuudessani tein isälle kortin, jonka sitten annoin hänelle halauksen kera ja siinä se sitten aika pitkälti olikin. Isänpäivä oli meillä enemmänkin 'hetki', eikä päivä.

Nyt isänpäiväni on jakautunut kahtia tuoden sekä suurta iloa, että syvää kaipausta. Huomenna isäni poismenosta on kulunut jo vuosi. Joskus muistellessani isääni, saatan rakentaa mieleeni niin tarkat muistot hänen olemuksestaan ja ulkonäöstään, että on vaikea uskoa hänen olevan edes poissa. Tekisi vain mieli tarttua puhelimeen ja soittaa hänelle. 

Onneksi  meillä on pieni Alarik, sillä hänen kanssaan ikäväkin pääsee unohtumaan.

Isänpäivä part 2

Heräsin möömöläisen mölinään noin klo 05:20. Ei armoa edes isänpäivänä. A oli luvannut nousta pojan kanssa ja aamiaistarjoilustakin oli ollut puhetta, mutta toisin kävi tällä kertaa. Olimme edellisenä iltana juhlimassa anopin pyöreitä, ja itse lähdin pojan kanssa pippaloista jo illalla aikaisemmin kotiin. Hieman myöhemmin kotiutunut vaimoni oli aikas väsynyt Alarikin herätessä kukonlaulun aikaan, joten nousin aavistuksen harmistuneena ylös. 

Minun vaimoni on surkea aamuihminen, joten päätin antaa asian olla. Kyseessä oli kuitenkin hänen äitinsä juhlat. Erehdyin katsomaan vessan peiliin hoitaessani Alarikin aamupesut, ja näky oli järkyttävä. (Yhdeksänpäivän movemberit + 5 tunnin yöunet + vielä huonommin nukutut yöt viikolla = järkyttävä.) Koska olimme pojan kanssa molemmat aika pöppöröisen näköisiä, päätimme löhötä sohvalla Nalle Puhia katsellessa, kunnes jaksaisimme keittää puurot ja kaffenplöröt. Tässä vaiheessa vasta aloin oikeasti pohtimaan tuota suurta päivää silitellessäni pientä pellavaista päätä, ja pääsin mielettömiin fiiliksiin kaikista univeloista huolimatta. 

Päätin hemmotella itseäni, ja tein täydellisen omeletin, jossa oli kinkkua, tomaattia, fetaa ja juustoa sisällä. Jätin vaimollekkin palan. Murusen noustua, alkoi korttia ja lahjapussia ilmestyä eteeni. Alarik oli taiteillut hienon kortit minulle ja leiponut mummon kanssa herkullisen pullan. Lahjapussista löytyi murusen hankkimat olohousut ja pari kakkospaitaa, jotka tulivat todella tarpeeseen. (Numeroin jostain kummalisesta syystä paidat lämpimyyden mukaan, joten hihattomat ja t-paidat ovat ykköspaitoja, pitkähihaiset t-paidat kakkosia ja hupparit, neuleet sun muut ovat kolmosia :D) Muru oli myös koulussa huovuttanut huippuhienot ja lämpimät villapohjalliset Reinoihini.

Vietimme aamupäivän rennosti tekemättä juurikaan mitään merkillistä. Joskus tuommoinen aikatauluton aamupäivä on parasta, mitä voi olla. Alarikin päiväunien jälkeen lähdimme retkelle yhteen suosikkipaikoistani, jota kutsun Keskimaaksi. Kyseessä on vanha maansiirtokaatopaikka, josta on hyvät näkymät koko Turun yli. Paikka ei ehkä ole edukseen enää näin myöhään syksyllä luonnon ollessa valmis talveen, mutta taivas tarjosi päivän päätteeksi kuitenkin upeat valoilmiöt. Alarik leikki tietysti vesilätäkköjen kanssa ja kehitti tasapainoaan huomattavasti vaikeakulkuisemmassa maastossa. (Paikka on sama, jossa esim. bannerissamme olevat perhekuvamme ja pojan 1-vuotiskuvat otettiin kesällä.)

Pimeän tullen ajelimme vielä anopin luokse saunomaan ja syömään bileistä jäljelle jääneitä herkkuja. Huippukiva isänpäivä, ehkä minäkin alan pikkuhiljaa ymmärtämään näiden erikoispäivien päälle. :)

Isä ja poika

"When I was small
You took me by the hand
Father you should know
I finally understand

You taught me wrong from right
And how to live
You gave the greatest gift
That one could give

You never let me down
You made me strong
When I made mistakes
When I was wrong

Some days we'd laugh
And some days we'd fight
Somehow you knew one day
I'd say you were right

You're with me
In every word I say
In every hour
Of every single day
In all I do
I'm just a part of you

You lived your life for us
That was your plan
Those hands that never take
They worked the land
Hands that never take
Can only give
And because of you
I know how to live

You're with me
In every word I say
In every hour
Of every single day
In all I do
I'm just a part of you

Father just one thing
You always knew
Every word you said to me was true"
Manowar - Father

Ihanalle aviomiehelleni, joka on maailman paras isä lapsellemme. ♥:A

Nenäpäivä

A- Haastan jokaisen - Nenäpäivä 2013, suoralähetys nyt TV2:sella. 

(monta kertaa itku jo tullut..)

"Nenäpäivä 2013 hankkii varoja lasten auttamiseen Afrikassa, Etelä-Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Keräystuotto käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen." 

Tämän päiväset myyntituotot parista muumimukista (joihin olin kyllästynyt) + hiukan lisäksi lähti keräykseen tärkeän asian puolesta. Esimerkiksi tuolla 20 eurolla moni voi helposti ostaa jotain täysin turhaa ja tarpeetonta. Miksei sillä siis voisi sen sijaan tehdä hyvää? 

Vielä hiukan Habitarea

A - Olen vallan unohtanut, että minun piti tehdä toinenkin päivitys Habitaresta. Täältä löytyy ensimmäinen. Kuvia kaikesta inspiroivasta löytyi ulkoiselta kovalevyltä niin paljon, että pakkohan niitä on teidänkin kanssanne jakaa. Satoja kuvia on näköjään tullut otettuakin, mutta tässä nyt pikkuinen osa niistä. ;)

Ihana keinu!

Reissusta ja messuista on sen verran kauan jo, etten ala sen kummempia esittelyjä kuviin kirjoittelemaan. Kysäiskää jos joku juttu jäi mietityttämään. :)

Ja muistakaahan vastailla Lukijakyselyymme, joka on tuolla ylempänä oikealla ------>
Kivasti on tullutkin jo vastauksia! 

Jokunen lukija on myös kommenttikentässä kertonut miten on aikoinaan meidät löytänyt, mahtavaa! :)

Lukijakysely

A - Huomenta! Viritinpä näin paremman aamun kunniaksi tuohon sivupalkkiin pienen lukijakyselyn. -------->

Kuva: http://www.wallsave.com

Sen päämääränä on selvittää minkä verran meillä on aktiivisia lukijoita ja mitä kautta te tänne itsenne löydätte. Vastausaikaa on 30.11.13 klo 22:00 asti. Vastailkaahan ahkerasti! :)

Niin se flunssamörkö löysi meillekin..

A - Pari viime päivää on meillä mennyt flunssaillen. Säännöt höllääntyvät - saa syödä aamupalajogurtin sohvalla katsellen lempparileffoja, nukkua päiväunia milloin sattuu väsyttämään ja olla yökkärissä vaikka koko päivän. ♥

2500 - Sisustushaaste, H:n versio

H - Olen huono ihminen ja minulla on paha olla, nimittäin selailin juuri tunnin verran erilaisia design-huonekalufirmojen webbisivuja. Mikä pahinta, se oli kivaa ja keijulta sai aivan liian vähän pätäkkää moiseen hommaan.

Olen jo viikon verran uhkaillut muruselle, että minäpä vastaan myös tuohon sisustushaasteeseen. Alkuperäisenä ajatuksena hommahan olisi ollut täysi läppä, mitä tulee sisustukseen. Tyyliin frisbeegolfkoria olohuoneen nurkkaan, joka menisi kuukauden päästä oikein hyvin myös joulukuuseesta yms. 

Materiaali on kammottavaa. Sitä on jokapuolella ja se ahdistaa minua. En uskalla edes häkkivarastoon enää mennä, koska pelkään materiaalin hyökkäävän kimppuuni heti irroitettuani uhkaavasti pingoittavan munalukon ovesta. Materiaali on varannut myös kaikki saunavuorot elokuusta asti, ja nyt se kököttää siellä todennäköisesti niin kauan kuin asumme täällä. Eikä homma jää tähän! Materiaali on vallannut jo kaappimmekin! Mikään ei ole niin hirvittävää, kuin yrittää kaivaa puoli kuuden aikaan aamulla eväsrasiaa kaapista herättämättä materiaalia! Se ei vain yksinkertaisesti onnistu, ja pian raivostunut materiaali paiskaa itsensä alos vähintään kolmelta hyllyltä.

Elikkä jos sisustuskeiju tulisi käymään, huijaisin käyttäväni rahat sisustukseen ja käyttäisin ne sen sijaan johonkin muuhun. (Esim. Ruokaan, bensaan ja vaikka johonkin kivaan reissuun.) Toisaalta jos keijua ei voi huijata, voisin yrittää tehdä kaupat hänen kanssaan. Tyyliin ota sä tuosta viishunttia, ja osta itelles jotain kivaa no mä teen näillä lopuilla mitä haluan?

Mutta kuten sanoin, selailin design-sivuja ja diggasin siitä. Olen myynyt sieluni ja purin barrikaadit. Ajatuksen tasolla ovet materiaalille ovat auki! Tästä lähtee.

 Olkapäällesi istahtaa sisustuskeiju 2500 euron kanssa. 

"Saat mitä haluat, mutta aikaa ei ole paljon. Kaikki pitää 
käyttää sisustukseen omaan kotiisi. Kerro toiveesi!"

1. Boknäsin työpöytä! Puuta, laatikoita ja iso työskentelytila. Ostoskoriin, ja keiju on 1560€ köyhempi. (www.boknas.fi)
2. LampGustavsin Bankers-lamppu. Mielettömän makea! Meille tulee näitä näköjään kaksi, sillä vaimonkin listasta löytyy sama valaisin. Tosin erivärisenä. 59€! (www.room21.fi)
3. Devrik-työtuoli 552€! Laadukkaan ja mukavan näköinen jakkara. (www.on24.fi)

1. Tellus-baarikaappi. Tää on oikeasti aika klisee, mut sopii tavallaan tämän "työhuoneen" tunnelmaan. :D 139€. (www.huippukaluste.fi)
2. Lopuilla rahoilla piti jo alkaa laskemaan hintatasoa. Tyyliin sopiva nojatuoli joka oli saanut nimekseen pelkästään surullisen numerosarjan. 135 egeä. (www.on24.fi
3. Pari kappaletta laadukkaita kitaratelineitä seinälle merkkiä Fender Halo. 29 rahaa per roikotin. (www.topsound.fi)

Siinäpä se! Kolme euroa meni yli, mutta eiköhän keiju ymmärrä. Nyt aloin tosissaan haaveilemaan omasta työhuoneesta. Vieläkö kun olis löytäny jostain tynnyrin, mutta ne tuntuvat olevan kiven alla. 

Fridayfeeeeling

A - Tänään oli ensimmäinen oikein hyvä aamu, sitten hyvin aikaisten aamujeni alkamisen. Kaksi viikkoa olen nyt saanut raahauduttua ylös puoli kuuden ja kuuden välillä, ja näköjään rytmi alkaa pikkuhiljaa muodostua.

H on ollut äärimmäisen kärsivällinen aamuäreän vaimonsa kanssa. Siitä ei voi muuta kuin olla kiitollinen. <3

Koita jaksaa, muru. Kyllä tää kohta helppaa!

Alarik oli myös tänä aamuna sitä mieltä, että viikonloppu on jo nyt ja liimautui kylkeeni kiinni tiukasti kuin mikäkin iilimato. Hän herää oikeastaan joka aamu jo pari minuuttia ennen kellon soittoa, mutta on kuitenkin niin pökkyräinen, ettei oikein vielä jaksa leikkiäkään. Meille on siis muodostunut tavaksi, että hän saa katsella sohvalla viltin alla lempparielokuvaansa Nalle Puhia sen aikaa, että äitini tulee meille. Meidän on näin nopeampi ja helpompi valmistautua töihin/kouluun lähtöömme.

1. Kaunis auringonlasku Laitilassa 2. Puistotreffit 3. Vaihdettiin järjestystä eka kertaa olkkarissa. H:n tekemä tv-taso valitettavasti myydään, koska sitä ei saa kiinnitettyä kuin yhdelle seinälle asunnossamme ja säilytystilaa meillä ei ole. :/ Ilmoittele, jos on kiinnostusta! 4. Näin kauniin rakkaudentunnustuksen sain hassulta mieheltäni viime lauantaina kavereiden synttäripippaloissa. :D
 

Viikonloppuna on tarkoitus siivoilla (arkena ei ehdi), nähdä sukulaisia ja ystäviä (arkena ei ehdi), rentoutua ja syödä pitkän kaavan mukaan (arvaatte varmaan mitä voisin tähän kirjoittaa..). Viikonvaihteita arvostaa kyllä 

nykyisin huimasti enempi, kuin kotiäitiaikoina. Toki toihan silloinkin helpotusta arkeen se, että oli toinenkin aikuinen kotosalla.

Miten lukijamme viettävät viikonloppujaan? Onko kovastikin eroa arkeen vaiko ei?

Oikein hyvää viikonloppua teistä jokaiselle! <3