Ajanvietteitä, aikaansaannoksia ja ajanviejiä

A -  Tässäpä pieni esittely joistakin viimeaikaisista koulutöistäni, sekä keskeneräisiä, että valmiita ja ihan vain jotain kokeilujakin. Neulomukset, samoin kuin paperipillihimmeli, ovat harrastepuolen toimintaa. Itseopiskellen pikkuhiljaa neulomisessa etenen, ja alkuvuoden aikana olen saanut tehtyä ensimmäiset onnistuneet parit villasukat ja lapaset! Toki jotain isompaa on tullut jo tehtyä äitini opastuksella; Alpakkaneuletakkinihan esiintyi Kalastajan vaimon blogissakin jo viime vuonna.

Tämä kevät tulee olemaan erittäin hektinen, koska yritän saada suoritettua kouluni loppuun melkein vuotta nopeammin, kuin osa ryhmäläisistäni. Toki tätä helpottavat joidenkin kurssien ja yhden työharjoittelun hyväksiluvut, mutta monta kurssia suorittelen itsenäisestikin normikurssien ohessa. Myös opinnäytetyön teko alkaa hiihtolomailun jälkeen ja siitä olen hyvin innoissani. Minulla on ihanat asiakkaat sille, mahtava yhteistyökumppaniyritys ja taitava ohjaava opettaja. Kaiken lisäksi tästä saattaa tulla jotain niin suurta, että nimeni voi olla hivenen tunnettukin (ainakin sisustusalan piireissä) tämän työn jälkeen. Huiii!

Ikävä on blogia ja teitä! Koitan silloin tällöin jotain käydä kirjoittelemassa, kunhan joku väli ja inspiraatio ilmestyy. Instagramia päivittelen lähes päivittäin! Sinne siis vaan, kun teille tulee ikävä. ;)


P.S. Alarikille kuuluu hyvää, vaikka pieni flunssa nyt kiusaakin. Äitini häntä edelleen päivisin hoitaa ollessamme koulussa/töissä. Hän on jo 1 v 7 kk ja lempparijuttuja ovat juokseminen, kiipeily, kirjojen "lukeminen", lelujen levittäminen joka puolelle, ulkoilu ja Nalle Puh-elokuvat.

Hän ei vielä puhu oikeita sanoja (tässä VOI olla syynä kireä kielijänne, joka hoidetaan tässä kuussa), vaan ikiomaa kieltään, eikä syö lusikalla vaan käsin, mutta juo nätisti itse tavallisesta mukista ja tekee asiansa hyvin usein pottaan.

Hän on iloinen vesseli, joka näyttää rakkautensa läheisilleen avoimesti. Neuvolalääkärissä kävimme kuukausi sitten ja isonpikkumiehen mitat olivat silloin 88,7 cm ja 14,3 kg.

Mitä kuuluu pikku-A?

Tämän tyyppiset äänikirjat ovat just nyt SE juttu!

A - Kyselin taannoin hetken mielijohteesta Facebook-ryhmämme puolella postaustoiveita. Sieltä tuli mukavia ideoita, kiitokset niistä! Nyt haluan reiluuden ja maailmanrauhan vuoksi kysäistä saman kysymyksen myös täällä bloginkin puolella. (Yritämme toteuttaa järkevät ehdotukset parhaamme mukaan.)

Mistä Te haluaisitte lukea? 

Kuten aiemmin jo mainitsinkin, olen onnistunut saamaan kirjoitusinspiraationi takaisin. Se johtunee todennäköisesti koulun aloituksesta ja  niistä pitkistä bussimatkoista. (Jollaisella tämäkin teksti on pääosin kirjoitettu.) Postausideoita on pääni täynnä, mutta ajattelin, että olisi reilumpaa kirjoittaa ensin sellaisista asioista, joita lukijamme haluaisivat lukea.(Te jotka olette mukanamme pysyneet taukoilusta huolimatta. ❤) Toiveita siis kehiin! ;)

En ole yllättynyt, että fb:n puolella kyseltiin taaperoksi kasvaneen poikamme kuulumisia. Kerron mielihyvin ensimmäiseksi niitä.

Poika tietää hyvin, mihin pyyhkeeseen on helppo kuivata kädet pesemisen jälkeen. ;)
 "Mitä kissa sanoo?"-kysymys, kun esitetään, etsiytyy pieni sormi oikealle ruudulle. <3

Alarik on jo iso poika. Hän oppi kävelemään vuoden ja viikon vanhana. Siitä on jo aikaa puolitoista kuukautta ja nyt veikeä taaperomme vilistää jo välistä juoksuaskelinkin. Kiipeily on myös IN, samoin kuin toinenkin äidistä-ei-niin-kiva harrastus, ovien kiinni paukuttelu. Ovistoppari olisi kova sana. Täytyy varmaan jostain sellainen hankkia/tehdä itse/laittaa H tekemään.

Hampaita herralle on tähän suuren ikään mennessä putkahtanut hurjat 8 kpl. Reippaasti hän on kuitenkin vielä vähäisellä kalustollaan saanut syötyä. ;) Hyvin on meinaan kasvanut!

Viimeisimpiä mittojakaan ei muistaakseni täällä ole mainittuna, joten laitetaanpa sekä 10 kk että 1 v neuvolamittaukset tähän:

Paino: 11060 g / 12160 g
Pituus: 77,1 cm / 81,1 cm
Päänympärys: 46,4 cm / 47,5 cm

Pikkumurun lemppariasioihin tällä hetkellä: ovet, pistorasiat (niissä on kyllä suojat), unipupu ja rättinalle, isin tai mummon tekemä ruoka (minä en kokkaile), ääninappikirjat, paholaiskoira, Minuscule, Tele-pallo, portaat, keinuminen ja liukumäet, kivien keräily, palapelin palat, puupalikat, duplot, äidin silmälasit, "jylläys" eli leikkipainia jossa hän voittaa isin tai äidin, kaikenlainen hassuttelu jne jne.

Listaa voisi jatka loputtomiin. Poika on pääosin hyvin tyytyväinen, kunhan on nukkunut hyvät päiväunet. Hän nukkuu nykyisin vain yhdet päikkärit, alkaen klo 10-11 aikaan, kestäen 1,5-3 tuntia. Suurimmaksi osaksi ne ovat sitä kolmea tuntia.

Paita / liandlo , yogahousut / me&i, molemmat käytettyinä ostettuja.

Kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin, äitini jäi vuorotteluvapaalle työstään ja hoitaa poikaamme vuoden verran koulussa ollessani. Se on aivan äärettömän ihanaa! Ja niin se on äidistänikin, joten kaikki voittavat.

Oli oikein hienoa päästä aloittamaan koulu niin, että tiesi poikasen hoidon olevan erityisen hyvällä tolalla.

Välillä he ovat meillä ja välillä heillä. Hyvillä ilmoilla viettävät paljon aikaa ulkona. Puuhailevat normiaskareita ja keksivät kaikkea kivaa. Monesti meille koululaisille (minulle ja H:lle) on ollut ruoka valmiina ja kerran kotonamme oli jopa pesty ikkunat! (Oli kuulemma pakko testata uutta ikkunanpesulaitetta..) Pilalle taitaa mummo meidät hemmotella. ;)

Hiuksetkin ovat kasvaneet hurjasti. <3

Omat housuni / me&i

Yhtenä postaustoiveena oli kooste Alarikin päivästä vauva-aikojen saman tapaisen jutun tapaan. Voisimme sellaisen yrittää väkertää jossain vaiheessa äitini ja H:n avustuksella. Olisi mielestäni realistisempaa kuitenkin, että kertoisimme tavallisesta arkipäivästä, kuin viikonlopun päivästä, jolloin saattaa olla reissuja tai ties mitä.

Teillä on nyt puheenvuoro. ;)

007

A - Melkein meinasi unohtua, että poikanenhan dingasi (Jep, minäkin olen joskus pelannut WoWia hiukan aikaa, voitteko kuvitella!) 7 kk viime viikolla. Neuvolaa ei tässä kuussa ole, joka taisi sekoittaa minut niin pahanpäiväisesti, että meinasin unohtaa tämän päivityksen. Seuraavan kerran mittoja saadaan lääkärineuvolassa pojan ollessa hiukan vajaa 8 kuukautta.

Pakko oli laittaa tämmöinen myrtsikuvakin välillä. Ei sitä aina voi olla hymytuulella!

 7 kuukauden ikäinen Alarik:

• Syö viisi ateriaa päivässä (lähes samantyyppisesti kuin 6kk-postauksessa), jonka lisäksi tietysti maitoa. Imetys jatkuu edelleen.

• Nukahtaa klo 19.30-20:30 nykyään pääosin todella helposti. Iltamaito sohvalla, ja sitten vain viedään omaan sänkyyn ja sinne pikkumies nukahtaa. <3 Kyllä kannatti opettaa, vaikka siihen viitisen hankalampaa iltaa menikin. :)

• Liikkuu nopeasti kierien ja akselinsa ympäri. Nostaa itseään ylöspäin pitäen käsillä kiinni esim. rahista. (Ei tosin polvillaan. Ei ole vielä hokannut niiden hyötyjä.)

• On oppinut taputtamaan käsiään yhteen. Aikas kauan musiikin tahdissa on jo taputeltu kaikkea mahdollista (lattiaa, pöytää jne). Omilla pikkuisilla marakasseillaan osaa myös soittaa taitavasti.

• Kaipaa jo hieman vaativampia leluja. Pikkuvauvojen jutut eivät vaan enää kiinnosta. Leluista parhaimpia olisivat kaukosäätimet, kännykät, näppäimistö jne, mutta kyllä paholaiskoira ja mummon kirpparilta löytämä pomppaavat eläimet-lelukin kuuluvat suosikkeihin.

• Uusia tavuja pulpahtelee ulos suusta vähän väliä. Pä-pä-pää ja mammam-maa ovat uusimmat. Väsyneenä pikkuinen huutelee tuota mammam-maata. Voisikohan se tarkoittaa maitoa tai äitiä?

• Kikattaa hurjasti monia hassuja juttuja, esimerkkinä kylkien pusuttelu ja kasvoille puhaltaminen. Myös EI-sana kirvoittaa ilmoille hersyvän naurun. Luulin omaavani paremmin auktoriteetin. ;)

• Yrittää leikkiä serkkujensa ja muidenkin kavereidensa kanssa. Otteet ovat edelleen aika rajut, joten vahtimista riittää.

• Ei omista vielä(kään) yhtään puhjennutta hammasta. Nuo neljä kulmuriahan ovat pullistelleetkin ikenistä ja aiheuttaneet kipuilua vasta joulukuusta asti. *ärrinmurrin*

"Päpäpääääää.."

Yhteinen uusi harrastuksemme pojan kanssa, Tanssitan vauvaa-kurssi, on osoittautunut pikkumurulle hyvin mieluisaksi. Tunnilla äidit tanssivat erilaisten biisien (lastenlauluista klassiseen ja kaikkea siltä väliltä) tahdissa vauvat sylissä. Pikkuiset riemuitsevat äitiensä läheisyydestä, kasvattavat alkavaa musiikin tajuaan ja saavat sopivasti pientä virikettä. Kohta lähdemmekin matkustamaan bussilla kurssille. :)

Alarik vaikuttaa musikaaliselta, ja siksi ajattelinkin koittaa, jos toisena harrastuksenamme voisi olla muskari. Sitä menemme testaamaan huomenna!

Niin maireaa poikaa. Mitäköhän mahtaa olla mielessä?

Ja otsikkohan ei viittaa tekstissä mihinkään. Hämy! :P Tosin katottiin me tuossa yksi ilta se uusin Bondi, melkein nukahdin. ;) Tykkäättekö action-leffoista? Pahana tapana itselläni on tylsistyä niin kovasti niitä katsoessa, että silmät eivät millään pysy auki. Olen siltä osin rikki.

Mitä meille kuuluu?

A - Huliviliviikonloppu lähestulkoon ohi, ja nyt rentoudutaankin koko päivä pienen perheemme kanssa ihan kotosalla. Kerrottakoon viikonlopusta sen verran, että meillä on torstaista asti ollut joka yö eri yövieraat kylässä tähän päivään asti. Kivaa on ollut, mutta huomaa, että nyt tarvitsee olla se yksi rentoutumispäiväkin, ennen arjen alkua.

Kirpparilta löytyi eilen vielä lisää puupalikoita, iso ämpärillinen 6 €! :)

Neuvolakuulumisia viime keskiviikolta, jolloin Alarik 6 kk 1 vko:n (suluissa 5 kk mitat):

Paino: 8860 g (8210 g)

Pituus: 71,6 cm (69,5 cm)

Päänymp. 44,1 cm (42,9 cm)

Neuvolatädin sijainen kirjoitteli näin:

"Kasvaa tasaisesti. Sopusuhtainen poika. Syömiset ja nukkumiset sujuvat. Kierien liikkuu, oman akselinsa ympäri pyörii. Aurinkoinen hymy."

Saatiin mukaamme neuvolasta pojalle ensimmäinen ikioma hammasharja. jonka käyttö neuvottiin aloittamaan, kunhan ensimmäinen hammas puhkeaa. Alarikillahan on jo jonkin aikaa neljä hammasta ollut tulon päällä, mutta yksikään ei vielä ole puhjennut.

Lihat otamme myös mukaan pojan ruokavalioon, ja tänään onkin tarkoitus tehdä broileri-riisi-kasvissosetta, ihan pakkaseenkin asti. 

6 kk ikäisenä pikkumurumme:

- Syö viisi ateriaa päivässä. Aamupuurona riisipuuroa taikka ohrapuuroa, jonka seassa hedelmä- tai marjasosetta. Lounaaksi vihannessosetta (tähän vaihtuu lihasose todennäköisesti). Välipalaksi hedelmäsosetta ja sormiruokaillen esim. appelsiinin tai kurkun viipale. Päivälliseksi vihannessosetta. Iltapuurona, kaurapuuroa, jonka seassa hedelmäsosetta.

- Nukahtaa klo 20-21,  ja heräilee tällä hetkellä n. 2 tunnin välein, eikä aina ole nälkäkään. Oletan, että johtuu kaiken uuden oppimisesta ja mahdollisesti hampaiden tulosta. Herää aamulla klo 7-8 välillä.

- Istuu hienosti ja suoraselkäisesti syöttötuolissa, ja syö reippaasti ruokansa siinä.

- Liikkuu kierien haluamaansa paikkaan, ja kääntyy akselinsa ympäri hyvinkin nopeasti. Selällään ollessaan nostelee peppuaan, ja etenee myös sillä tavalla, tosin taaksepäin. Jalat ja kädet käyvät koko ajan. Hän ikäänkuin juoksee tai ui, ollessaan sylissä taikka lattialla. Vielä se ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta etenemisessä. :)

- Viihtyy itsekseen paremmin lempilelujensa kanssa lattialla. Sieltä on hyvä seurailla samalla isiä/äitiä, joka hääräilee samassa huoneessa kotihommia.

- Ilmaisee itseään monilla erilaisialla äänteillä, ja päristely on uusinta uutta, jota täytyy harjoitella lähes koko ajan. Onneksi hän ei kuitenkaan ole vielä hokannut, että sitä voisi tehdä syödessä, joten siitä ei mitään haittaa ole. Lähinnä se on suloista. ♥

- Oikeita leikkimisen esiasteita jo selvästi näkyvissä. Kaikki ei välttämättä enää mene suuhun, vaan leluja tutkitaan tarkkaan ja niillä esim. hakataan lattiaa. (Täytyykin lähettää Briolle yksi reklamaatio. Ei puolivuotiaan pitäisi mielestäni saada puulelua totaalisen palasiksi..) Taputtaa käsillä mielellään lattiaa, pöytää tai mitä tahansa muuta, vaikka äidin käsikin käy. Karvalankamattoja on jännää tunnustella käsin, varsinkin jos toisen käden alla on lattia. Miten kaksi pintaa voikin tuntua niin erilaisilta? ;)

- Ottaa meihin päivä päivältä enemmän kontaktia ja omaa selkeästi omia mielipiteitä. Hymyilee ja nauraa mielettömän usein, ja ihanasti. Osaa koskettaa hellästi, eikä enää aina revi kaikkea joka käsiin osuu. Haluaa kosketella esim. kasvojamme, ja ihmettelee sitä miltä ne tuntuvat. Koskee myös kissojen turkkia, eli tavallaan silittää. Kissat ovat tykästyneet ehkä siksi nyt enempi poikaan ja käyvät häntä puskemassa ohimennessään.

- On hirmuisen kiinnostunut muista vauvoista ja hakee myös heihin kontaktia. Vielä saa kuitenkin olla varovainen, etteivät otteet puolin ja toisin ole liian rajuja. 

Pakkasin sitterimme (sen Emma-merkkisen, harmaan nallekuviollisen) jo pari viikkoa sitten pois tarkoituksena lahjoittaa se ystävälleni, jolla on huhtikuussa (mun synttäreinä!) laskettuaika. Alarik ei siinä ole enää aikoihin viihtynyt, enkä aikonut sitä alkaa säästelemään. 

Eilen sitten kävi niin, että kirpparikierroksella sain TAAS hieroa silmiäni. Juuri ihailemani värinen ruskea-beige ja oikein hyvässä kunnossa oleva Baby Björn-sitteri, puisella kaarilelulla, hintana 20 €! Tällaisen sitterin olisin halunnut ostaa Alarikille jo ihan pienenä, mutta en sitten raaskinut kuitenkaan, kun tuolla toisellakin tiesin pärjääväni. (Käykääpäs linkeistä katsomassa mitä sitteri ja kaari uutena maksavat!)

En miettinyt kahta kertaa, vaan sitteri päätyi ostoskorini täytteeksi kirpparilla. Kassalle mennessäni päässäni kävi ajatus, että onko tässä järkeä, kun Alarik ei kuitenkaan enää kovin kauaa tässäkään sitterissä varmasti istu, mutta totesin, että asia jäisi vaivaamaan minua ikiajoiksi, jos en sitä nyt ostaisi seuraavalle tulokkaalle säästöön. ;)

Kotona huomasimme, että poikanen tykkääkin tästä sitteristä, ehkä sen pystymmän istuma-asennon vuoksi enempi. Puinen kaarilelu oli myös hyvin kiinnostava, joten ehkä pikku-A:kin saa vielä hetken aikaa joskus uudessa sitterissämme istuskella, ennen kuin se pakataan varastoon odottelemaan. 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

JEI, ensi viikolla alkaa Tanssitan vauvaa-kurssi! Siitä lisää tuonnempana, nyt vasta partsilta heränneelle pojalle maitoa, jonka jälkeen on ihana päästä käpertymään sohvannurkkaan katsomaan huippua tv-sarjaa,  How I Met Your Mother, Netflixin kautta. Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

Pölypunkkien joukkotuho

H - Heräsimme mitä merkillisempään päivään. Aamuinen taivas oli kuin muumilaaksosta varastettu. Vaaleanpunainen sävy sopi yhteen punaisten pitkien kalsareideni kanssa, kun miehisyyttäni uhmaten tanssin läpi keittiön tarkistamaan ulkomaailman lämpötilan. Hävyttömän kylmää, kuten arvelinkin.

Olemme vihdoinkin selättäneet perhettämme kiusanneen vatsataudin. Kaikki alkoi torstaina, kun jouduin lähtemään koulutuksesta jo puolenpäivän aikaan. Olin kärvistellyt koko aamun kipeän mahani kanssa, ja iltapäivällä huutelinkin pönttöön erinäisiä kirouksia. Eilen oli A:n vuoro kärsiä, ja Alarikin hoito siirtyi minulle. Pikkuisella ei ollut muita oireita, kuin runsas puklailu ja neljä (4!) kestovaippakakkaa minun piikkiini. Voin myöntää, että toisen kakkavaipan jälkeen usko kestoiluun oli koetuksella, ja huomasin katselevani utuisin silmin kertakäyttöisten perään. 

Siivouspäivä

Mikään ei ole parempaa, kuin olla täysin pirteä, ja tuntea sisältävänsä energiaa vähintään sadan kolibrin verran. Päätimme murun kanssa aamupalan aikana, että tänään siivotaan kämppä! 

Muumitaivaan kunniaksi kahvetta
naamaan asiaan kuuluvasta kiposta.

Tamppasin matot sellaisella riemulla, että mattopiiska antoi periksi, ja päätyi lopuksi roskikseen. Raahasimme A:n kanssa lähes kaikki mahdolliset teksiilit parvekkeelle, ei armoa pölypunkeille. Viiletin imurin kanssa läpi kämpän, ja toistin saman mopin kanssa. Tässä vaiheessa ei voi, kuin jäädä ylpeänä katsomaan lopputulosta. Se oli siinä!

Vai oliko. Nyt rakkaat lukijat, kerron A:sta piirteen, joka ei kuulu top 10:iini. A innostuu sitä mukaa, mitä enemmän siivoan, ja siitä saattaa käynnistyä koko päivän kestävä projekti. Ehkä keittiön ja olohuoneen paikkoja pitää vaihtaa, tai ainakin huonejärjestyksen on muututtava. Tänään sisustamisen uhriksi pääsi keittiö. Toisaalta, muru sai kyllä siivottua keittiön kaappeja ynnä muita asioita siten, että elämämme tässä kolmiossa on jälleen mukavampaa. Tämän vuoksi esimerkiksi ruoanlaittomukavuuteni parani huimasti!

Pointti on kuitenkin siinä, että jos haluan jedittää huoneiston siistiksi alle kahteen tuntiin, en kaipaa sen perään enää siivouspäivää. ;)

Ulkoilua

Kellon rientäessä, päätimme vetää eilistä sosekeittoa vatsaan ja lähteä ulkoilemaan. Aurinkoinen talvipäivä on sellainen asia, jota ei pidä sivuttaa kokonaan vaikkapa siivouksen parissa. Pakkanen oli kivasti laskenut reiluun kymmeneen miinusasteeseen. 

Sosekeitto on hyvää kamaa, varsinkin jos on juuri toipumassa vatsataudista.
Tiedän, persilja on liioittelua. Sitä nyt vain sattui olemaan jääkaapissa.

Vaunuja työnnetään vuorotellen. :)

Löysimme täydellisen kiipeilypuun. A totesi usean sekunnin (7sek.) jälkeen, ettei äitien tarvitse päästä puuhun.
 Isien sen sijaan pitää. "Olipa tyydyttävää päästä pitkästä aikaa puuhun." -H

Muru valloitti puun sijaan vuoren. Hyvä A!

Alarik etenee

Ulkoilun jälkeen hengailin miniatyyri-A:n kanssa, jotta muru saisi siivouksen rippeet hoidettua. Tyyppi on alkanut liikkua tietoisesti kohti mielenkiintoisia asioita. Yritystä on vaikka muille jakaa. Ei taida olla enää monesta päivästä kiinni, että sälli alkaa hoksaamaan ryömimisen salat. Viimeistään ensi viikonloppuna on aika käydä lattiantaso läpi, ja tehdä asunnosta liikkuvalle lapselle turvallisempi. 

Kohdetta lähestytään kierimällä. Mahalta selälleen, ja siitä takaisin mahalleen.
Alarik jatkoi vielä lelun kannen kanssa metrin verran oikelle. :D

Lopuksi

Kiitos vielä minunkin puolestani kilpailuun osallistumisesta, ja erityisesti hienoista vastauksistanne. Tuskin maltan odottaa, että pääsen toteuttamaan kirjoitustoiveitanne. Aion ehdottomasti lähiaikoina kertoilla käsitöistä ja siitä, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmani sillä saralla. Innostuin myös kovasti aiheesta päivä kuvina, josta aion tehdä oman versioni.

Kohtuu muumimainen auringonlaskukin. En muuten oikeasti pidä muumeista niin paljon,
kuin tämä kirjoitukseni saattaa antaa ymmärtää.

Uudet toiminnot

Fiksu poika käytti alkuun hiukan apuvälineitä. Tämä oli muistaakseni kolmas itse kääntyminen.

A - Alarik on nyt jo 5 kk ja viikon. Aika on kulunut mielettömän nopeasti. Pikkuinen vauva on kadonnut ja tilalle on tullut iloinen lörpöttelijä. Maailmassa on hänelle jo monta ihmeellistä asiaa, joita saa kummastella päivittäin.

5 kk ikäisenä pikku-A:

• Syö 4 ateriaa päivässä oikein reippaasti. Aamulla kaurapuuroa ja hedelmäsosetta sekaisin, lounaaksi vihannessosetta, välipalaksi hedelmäsosetta ja iltapalaksi riisipuuroa, jonka seassa hiukan hedelmäsosetta. Lisäksi maitoa joko tissistä taikka pullosta. (Riippuen onko pikkuherra äidin lähettyvillä vaiko iskän kanssa.)

• Juoda nokkamukista. Tämän suuren taidon hän oppi tänään, kun tarjosimme pojalle hiukan vettä siitä lounaan päätteeksi. Hienosti hoksasi! :)

• Nukahtaa klo 20-21, herää n. 2-3 kertaa syömään ja nousemme ylös kahdeksan ja yhdeksän välillä.

• Käsien käyttäminen on kehittynyt kovasti, ja nykyään kaikkea ei pistetäkään heti suuhun vaan juttuja saatetaan käännellä käsissä ja ihmetellä. Uniriepulelua täytyy myös saada hipeltää ennen yöunia.

• Jalat ovat vähän väliä suussa taikka muuten vain ylhäällä. Varsinkin ilman vaippaa. Voitte kuvitella kuinka helppoa nykyään on vaihtaa vaippa. Noh, olen kuullut, että koko ajan se hullummaksi vain menee mitä enemmän tulee ikää. :D

• Ei puklaile enää läheskään yhtä paljon kuin ennen. Joitain kertoja on käynyt niinkin, että samat vaatteet ovat saaneet olla kokonaisen päivän päällä!

• On erittäin valpas ja tarkkaavainen. Ympäristö ja ihmiset kiinnostavat hirmuisesti.

Metsolan raitahaalarit kirpparilta, 5 e!

Tänä aamuna kävimme neuvolassa ja poika sai tapansa mukaan ihanalta tädiltämme kehuja:

"Kasvaa hienosti. Kehittyy hyvin, kuulo ja näkö ok. Hymypoika, juttelee!" Rokotukset käymme hakemassa hiukan myöhemmin tämän hetkisen pienen flunssailun takia.

5 kk mittoja (suluissa 4 kk):

Paino: 8210 g (7540 g)

Pituus: 69,5 cm (67,5 cm)

Pään ymp. 42,9 cm (41,9 cm)

Pikkumuru nukahti jo kaukaloon, joten lopettelenpa tältä erää, jotta pääsemme lähtemään uuden vuoden viettoon H:n siskon luokse. Alarik pääsee taas leikkimään serkkupoikiensa (4 kk ja 4,5 v) kanssa. :)

Viettäkää mukava vuodenvaihde ja onnea teidän jokaisen uuteen vuoteen 2013! Kuullaan ensi vuonna! ♥