tiistai 29. tammikuuta 2013

Hääkarvoitus

H - Pitkän pohdinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että parasta naimisiin menossa, on vaimon saaminen. Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika (vajaa 7 kuukautta), joten eipä kiirehditä asioiden edelle. 

Olen vihdoinkin saavuttanut sen innostumisen tason, jota vaaditaan häiden suunnitteluun. Hitsauspoltin vaihtuu yllättävän huomaamatta lyijykynään ja luonnosvihkoon, sillä A on antanut minulle kolme tehtävää, jotka otin innolla vastaan. Kunniakaaren, kakkutelineen ja opaskylttien teon. Suunnitelmat ovat vielä esiasteella, joten kertoilen niistä projekteista tarkemmin myöhemmin.

Hääpaikka on upea, kuten A jo teille mainitsikin. Minun toiveeni, ja vaatimukseni häistä voisi kiteyttää sanoihin maanläheinen, ja vanhanaikainen. A:n kanssa on ollut helppoa suunnitella häitä, sillä ehdotukseni ovat melkein järjestään saaneet hyväksynnän. Aina on tietenkin poikkeuksia, joten valtaistuin ja juomasarvi saavat jäädä kotiin. 

Mitä tulee minuun itseeni, niin kaikki on aika pitkälti valmista. Puku on sovitusta vaille valittuna, kyseessä on upea hiekanvärinen bonjour. Tämä pitkätukka ei tee elettäkään karsiakseen hiuksia, joten niiden varalle on suunniteltu oikein kampaus. (Tsekatkaa bloggerin profilikuvani, jotain sen tyyppistä!) Tämän hetkinen murheeni onkin naamakarvoitus, sillä en osaa päättää mitä teen sen suhteen. Te hyvät lukijat pääsettekin naureskelemaan menneiden vuosieni karvalookkejani, ja antamaan niistä omat mielipiteenne. :D

Vas. Sänki. Kyseinen karvamäärä alkaa olemaan se minimimäärä. Nimittäin juuri sheivattuna näytän 16-vuotiaalta juipilta, jolla on ikäisekseen kohtuu suuret silmäpussit.

Oik. Pari viikkoa sitten jätetty Ridge Forrester. Tämä on yksi kestosuosikeistani. Helppo antaa vaan olla, ja silloin tällöin lyhentää viiden millin tienoille. Siistitty 3-5 mm sänki höylätyllä leuanalustalla on tällä hetkellä ykkösvaihtoehtoni häihin. 

Vas. Pulisongit! Ehkä aliarvostetuin naamakarvamalli tänä päivänä. Itse tykkään ihan kamalasti, vaikka eräs kaverini sanoi minun muistuttavan oravaa. En ymmärrä asianyhteyttä.

Oik. Täysparta alkaa olemaan ehkä liian karvainen vaihtoehto puvun kanssa, saas nähdä. A tykkää lyhyestä täysparrasta. :)

Vas. Suunympäryskarvasetti. Väitän, että tämä yhdistelmä sopi minulle nuorempana paremmin!

Oik. Lemmy! Kaikkea sitä tapahtuu, kun kuuntelee Motörheadia. 

Vas. Noniin, nyt päästiin asiaan! Viikinkiparta on yksi kaikkien aikojen suosikeistani, mutta se vaatii panostusta. A:n mukaan näytin pitkäpartaisena 38-vuotiaalta, joka oli siihen aikaan reilu 12 vuotta yläkanttiin. 

Oik. Karvakasa oli loppujenlopuksi 25cm pitkä, kun päätin siitä luopua. Tässä kuvassa se on vuodenajasta päätellen vielä 5 senttiä kasvamatta. Pitkä parta on suljettu vaihtoehto häihin, mutta tahdoin ehdottomasti paljastaa teille koko karvaisen menneisyyteni. ;D

Vas. Paljasposkinen karvakasa oli hetken aikaa todella in, mutta en usko tuon tyylin palaavan lähiaikoina suosikkeihini.

Oik. Olen pitänyt viiksiä oikeastaan siitä asti, kun ne rupesivat minulle kasvamaan. Olen siinä asiassa hieman luonnonoikku, nimittäin minulle kasvoi parta ennen viiksiä. Tämän hetkinen tyylini onkin olla pitkästä aikaa ilman viiksia.

Näin, kohtuu partaisa päivitys. Ja kammottavan paljon lähikuvia naamastani, mutta tämän täytyi tapahtua. Antakaapa kuulua mielipiteitä, millainen parta sopii häihin? :)

maanantai 28. tammikuuta 2013

Suuri inspiraatio iski..

A - ..viikonloppuna Turun Caribiassa järjestetyillä häämessuilla, joilla olimme kaasoni K:n kanssa lauantaina.  

Siellä  oli paljon sellaista näkemistä, jotka meidän kannaltamme olivat jo vähän turhia, kuten todella paljon juhlapaikkojen ja valokuvaajien ständejä. Ne meillä ovat olleet jo hyvän aikaa valmiina. Mutta ennen kaikkea löysin sieltä sen suuremman luokan innostuksen, joka jostain syystä ei muuten ole vielä ollut aivan täysin valloillaan. Luulenkin, että se on johtunut siitä, etten oikein ole tiennyt tarkkaan mitä häiltä haluan. Vaihtoehtoja, kun on miljoonia! Nyt punainen lanka löytyi, ja suunnitteleminen helpottui kertaheitolla. \o/

Emme tule paljastamaan ennen häitä kaikkia yksityiskohtia blogissamme, koska lukijoissamme on ystäviämme ja sukulaisiamme, jotka häihin kutsutaan. Haluamme tietysti, että monet asiat jäävät heille yllätyksiksi. Jotain juttuja pystyy silti täällä pähkäilemään ja sekös vasta mukavaa onkin!


Hyvissä ajoin on aloitettu. Valmiina ovat jo esimerkiksi kirkko, juhlapaikka ja budjetti. Kunniatehtäviin saimme huippumahtavan kaason, ihanat morsiusneidot ja bestmanin, joka on silkkaa superia!  Dokumentaarisen hääkuvauksen tulee tekemään luottokuvaajaamme Tiina Salminen. Ruoat teemme itse suvun naisten voimin, ja menun superkaasoni on jo oma-aloitteisesti suunnitellut lähes kokonaan. Juomapuolikin on keretty suunnitella ja laskea.

Oli muuten  ihan törkeän vaikea löytää juhlapaikka, jonne sai tehdä itse ruoat. Lähes jokaisella paikalla on joko oma keittiö, taikka sopimus jonkun pitopalvelun kanssa. Onneksi kuitenkin löysimme vihdoin sen oikean paikan, joka on muutenkin aivan meidän näköinen. Vanhanaikaiset kauniit puitteet, suuri ruusupuutarha, merenrannalla ja täynnä käsityönä tehtyjä yksityiskohtia.



Messuilla törmäsin mielenkiintoiseen ongelmaan. En nähnyt siellä yhtään omaa silmääni miellyttävää hääpukua.Tämän vuoden puvut ovat täynnä suuruutta ja hörhellystä, ja se ei vastaa tyyliäni hiukkaakaan. Lähes jokainen puku oli olkaimeton Joka oli mielestäni outoa, koska harvalle se loppupeleissä sopii. Itsekin tiedän siihen joukkoon kuuluvani, joten puvussani tulee olemaan jonkinlainen olkain- tai hiharatkaisu ehdottomasti. Sovin  messuilla pariin turkulaiseen morsiuspukuliikkeeseen tälle viikolle sovitusajat. Jospa sieltä satojen pukujen joukosta löytyisi se minunkin makuuni sopiva yksilö. :)








H:n pukua aloimme metsästää ensin, noin kuukausi takaperin. Alusta asti oli selvää, että puku vuokrataan, ja kiersimmekin yhtenä iltana kaikki Turun pukuvuokraamot läpi. Tiesin ensimmäiseen vuokraamoon astuessani minkä puvun tulisimme valitsemaan, heti kun olin sen ikkunassa nähnyt. H halusi ihmetellä myös entisten aikakausien pukuja muissa liikkeissä. Päädyimme lopulta yhdessä siihen, että kyllä tämä hiukan nykyaikaisempi versio olisi sittenkin se parhain. Sen tyyliin sopiva puku minunkin on helpompi löytää.

Sen verran vielä lopuksi paljastan, että löysimme viikonloppuna tulevat vihkisormuksemme, ja sain myös idean hääkimppuuni. Monet yksityiskohdat on jo keksittynä, mutta monia on vielä suunnittelemattakin, ihanaa!

Jahas, poikanen heräsi. Palaillaanpa näihin siis joskus toiste lisää. H sanoi myös kirjoittelevansa häihin liittyvän päivityksen seuraavaksi. ;)


P.S Ja tiedättekö, minä joka en ikinä voita, voitin häämessujen yhdestä arvonnasta! Eipä tullut turhaan täyteltyä yhteystietoja joka pisteen lappuun. ;) 

"Voitit vapaavalintaisen valokuvauksen, missä kuvauksen kesto on n. 1 h ja se voidaan toteuttaa joko studio-olosuhteissa tai sitten valitsemassasi miljöössä Turun alueella."

Nyt sitten täytyy pohtia, mihinkä tuon käyttäisi. Perhekuvaus, pikku-A:n 1-vuotiskuvaus tms. Onko ehdotuksia?

perjantai 25. tammikuuta 2013

Äidin lyhyt hetki

A- Jokainen äiti varmasti tietää sen hetken. Se alkaa, kun lapsi on juuri nukahtanut päiväunilleen..

Usein ne hetket kuluvat pyykkien viikkauksessa, imuroinnissa taikka tiskikoneen tyhjentämisessä ja täyttämisessä, ei se mitään. Mutta sillon tällöin on hyvä vain istua alas, lukea vaikka sitä hyvää lehteä, jolle ei ole tuntunut olevan aikaa, ja juoda se kupponen kuumaa.

Olen pääasillinen kahvin juoja, ja siksi teehetkeni ovatkin usein erikoislaatuisia. Lontoon tuliaistee on ihanaa. Se tulee ehdottomasti nautiskella hyvin teepannussa haudutettuna, hunaja kaverinaan, oikeasta hienosta teekupista.

Eilisiltä poikasen puolivuotiskahvitteluilta jäi hiukan äitini tekemään suolaista piirakkaa. Se sopii tähän komboon kuin valettu. (Teepannu kirpputorilta, piirakkalautanen Arabia, teekuppi ja tassi Gustafsberg ja tarjotin me&i)





















Poikanen heräsi, mies tuli kotiin. Hetki on lyhyt ja ohitse. 

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Puolivuotinen taival

A - 6 kuukautta sitten saapui maailmaan uusi ihminen. Teki minusta äidin, miehestä isän. Suurensi universumimme suuremmaksi, olemalla olemassa. Teki itsestään sen suurimman. Tärkeimmän kaikista.



En olisi hulluimmissa kuvitelmissanikaan voinut ajatella, kuinka paljon pystyy rakastamaan. Se on jotain, luulen, jonka voi kokea vasta tutustuessaan omaan lapseensa. Se on suurempaa, kuin ääretön, jo syntyessään. Ja pimeän aukon lailla, se vain kasvaa ajan kuluessa.


Maailman mullistajamme on puolivuotias, ja tunnemme hänet joka päivä paremmin. Niin kuin hän itsekin itsensä. On mieletöntä päästä seuraamaan tätä matkaa, joka on alkanut. Olemme onnekkaita.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Kirppistelyä ja ihmettelyä

A -Viime aikoina on tullut vastaan vaikka mitä löytöjä. Pakko jakaa iloni niistä teidänkin kanssanne!



Aivan "meidän värinen" rengasliina löytyi Kuralan lähellä sijaitsevalta Minimani-kirppikseltä hintaan 5 €, huikeeta! Pitkään olen pähkäillyt jonkinlaisen kudotun liinan ostamista, mutta en ole sitten raaskinut, kun meillä kuitenkin Manduca jo on. Olinkin entistä enempi innoissani, kun tämän raidallisen ihanuuden löysin. Sen verran kantoliinaexperttikaverini sanoi, että kannattaa vaihtaa tuohon metalliset, hieman tämän hetkisiä isommat renkaat, jotta liinaa on helpompi käyttää. Täytyypä ottaa projektiksi. :)



Hieroin silmiäni, kun näin tämän puisten palikkojen hinnan, 1 € koko paketti! Kivoja erilaisia toimistorakennuksia, taloja, puita ja muita tulevaisuuttemme Brio-junaradan varrelle. Tämä löytö lastenkirpputori PikkuSiilistä.






Juuri paria päivää aiemmin, kuulin, että Seikkailu-sarjan valmistus lopetetaan ensi kesänä. Ajattelin, että mukin lisäksi sarjasta voisi jossain vaiheessa vielä ostaa kannun ja ehkä sen ison tarjoilukulhon. PikkuSiili-reissulla tuli kannu vastaan, ja ihan käsittämättömään hintaan vielä! Kaupassahan samainen esine maksaa n. 30 e, ja tämä ostamani yksilö oli aivan uudenveroinen.



Samaisella shoppailukerralla löytyi pikku-A:lle parit kesäkuteet koossa 86, sukkia koossa 19-21 (jotka siis nyt jo käytössä, hui!), pojan ensimmäinen pallo, 0,30 €, huippuihana käyttämätön Lindexin fleecevanuhaalari (80 cm) 12 €, itselleni turkoosi Röhnischin jumppapaita, 1,40 €. Aika hyvä päivä!

Kaivelin muuten, keskiviikkona puoli vuotta täyttävälle pikkumurulle, jo ekat pienimmät 80 senttiset bodyt kätköistä, kun jouduin pienimpiä 74 senttisiä jo laittamaan pois. Jännityksellä odotan seuraavaa neuvolakäyntiä!

Huomasin myös kätköjä kaivellessani, että kirpparikierroksille on lähdettävä vastaisuudessakin. 80- ja 86-kokoisia vaatteita ei ihan hirmuisesti olekaan. Varsinkin täytyy pitää silmät tarkkana noiden kesävermeiden varalta. :) Raskausaikana ostelin kyllä 56-74 cm kokoisia vaatteita aika läjän valmiiksi, mutta enpä kyllä arvannut, että jo puolivuotiaana alettaisiin tarvita 80 senttisiä!

Minkäskokoisia lukijoiden vauvat ovat olleet puolivuotiaina? Tai jopa lukijat itse?

Kaivelenpa tähän loppuun vielä omat mittani 6 kk ikäsenä: 

A, 7.10.87, 69,5 cm pitkä, 7900 g paino, päänympärys oli 43,3 cm. ;)


p.s. H tuossa just ihmetteli, että miten n. 70 cm pitkä poika voi muka tarvita jo 80 cm vaatteita. Sain pitää pikaisen luennon eri vaatemerkkien laadusta ja muistutin, että melkein kaikki meillä käytössä olevat vaatteet ovat käytettyjä (= ainakin jonkin verran kutistuneita). 

lauantai 19. tammikuuta 2013

Pölypunkkien joukkotuho


H - Heräsimme mitä merkillisempään päivään. Aamuinen taivas oli kuin muumilaaksosta varastettu. Vaaleanpunainen sävy sopi yhteen punaisten pitkien kalsareideni kanssa, kun miehisyyttäni uhmaten tanssin läpi keittiön tarkistamaan ulkomaailman lämpötilan. Hävyttömän kylmää, kuten arvelinkin.

Olemme vihdoinkin selättäneet perhettämme kiusanneen vatsataudin. Kaikki alkoi torstaina, kun jouduin lähtemään koulutuksesta jo puolenpäivän aikaan. Olin kärvistellyt koko aamun kipeän mahani kanssa, ja iltapäivällä huutelinkin pönttöön erinäisiä kirouksia. Eilen oli A:n vuoro kärsiä, ja Alarikin hoito siirtyi minulle. Pikkuisella ei ollut muita oireita, kuin runsas puklailu ja neljä (4!) kestovaippakakkaa minun piikkiini. Voin myöntää, että toisen kakkavaipan jälkeen usko kestoiluun oli koetuksella, ja huomasin katselevani utuisin silmin kertakäyttöisten perään. 

Siivouspäivä

Mikään ei ole parempaa, kuin olla täysin pirteä, ja tuntea sisältävänsä energiaa vähintään sadan kolibrin verran. Päätimme murun kanssa aamupalan aikana, että tänään siivotaan kämppä! 

Muumitaivaan kunniaksi kahvetta
naamaan asiaan kuuluvasta kiposta.
Tamppasin matot sellaisella riemulla, että mattopiiska antoi periksi, ja päätyi lopuksi roskikseen. Raahasimme A:n kanssa lähes kaikki mahdolliset teksiilit parvekkeelle, ei armoa pölypunkeille. Viiletin imurin kanssa läpi kämpän, ja toistin saman mopin kanssa. Tässä vaiheessa ei voi, kuin jäädä ylpeänä katsomaan lopputulosta. Se oli siinä!

Vai oliko. Nyt rakkaat lukijat, kerron A:sta piirteen, joka ei kuulu top 10:iini. A innostuu sitä mukaa, mitä enemmän siivoan, ja siitä saattaa käynnistyä koko päivän kestävä projekti. Ehkä keittiön ja olohuoneen paikkoja pitää vaihtaa, tai ainakin huonejärjestyksen on muututtava. Tänään sisustamisen uhriksi pääsi keittiö. Toisaalta, muru sai kyllä siivottua keittiön kaappeja ynnä muita asioita siten, että elämämme tässä kolmiossa on jälleen mukavampaa. Tämän vuoksi esimerkiksi ruoanlaittomukavuuteni parani huimasti!

Pointti on kuitenkin siinä, että jos haluan jedittää huoneiston siistiksi alle kahteen tuntiin, en kaipaa sen perään enää siivouspäivää. ;)


Ulkoilua

Kellon rientäessä, päätimme vetää eilistä sosekeittoa vatsaan ja lähteä ulkoilemaan. Aurinkoinen talvipäivä on sellainen asia, jota ei pidä sivuttaa kokonaan vaikkapa siivouksen parissa. Pakkanen oli kivasti laskenut reiluun kymmeneen miinusasteeseen. 

Sosekeitto on hyvää kamaa, varsinkin jos on juuri toipumassa vatsataudista.
Tiedän, persilja on liioittelua. Sitä nyt vain sattui olemaan jääkaapissa.


Vaunuja työnnetään vuorotellen. :)


Löysimme täydellisen kiipeilypuun. A totesi usean sekunnin (7sek.) jälkeen, ettei äitien tarvitse päästä puuhun.
 Isien sen sijaan pitää. "Olipa tyydyttävää päästä pitkästä aikaa puuhun." -H


Muru valloitti puun sijaan vuoren. Hyvä A!


Alarik etenee

Ulkoilun jälkeen hengailin miniatyyri-A:n kanssa, jotta muru saisi siivouksen rippeet hoidettua. Tyyppi on alkanut liikkua tietoisesti kohti mielenkiintoisia asioita. Yritystä on vaikka muille jakaa. Ei taida olla enää monesta päivästä kiinni, että sälli alkaa hoksaamaan ryömimisen salat. Viimeistään ensi viikonloppuna on aika käydä lattiantaso läpi, ja tehdä asunnosta liikkuvalle lapselle turvallisempi. 

Kohdetta lähestytään kierimällä. Mahalta selälleen, ja siitä takaisin mahalleen.
Alarik jatkoi vielä lelun kannen kanssa metrin verran oikelle. :D

Lopuksi

Kiitos vielä minunkin puolestani kilpailuun osallistumisesta, ja erityisesti hienoista vastauksistanne. Tuskin maltan odottaa, että pääsen toteuttamaan kirjoitustoiveitanne. Aion ehdottomasti lähiaikoina kertoilla käsitöistä ja siitä, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmani sillä saralla. Innostuin myös kovasti aiheesta päivä kuvina, josta aion tehdä oman versioni.

Kohtuu muumimainen auringonlaskukin. En muuten oikeasti pidä muumeista niin paljon,
kuin tämä kirjoitukseni saattaa antaa ymmärtää.

torstai 17. tammikuuta 2013

Arvonta on suoritettu!

A - Ihanat Kustavin Savipajan PussPuss-tuotteet 
voittivat seuraavat lukijamme,

1. Palkinto, 2 mukia:

Paloma
"kahdella arvalla :)
En koskaa pety kun luen kirjoituksianne, jatkakaa samaan malliin :)"


2. Palkinto, 
korkeampi Karkkipäivä-kulho: 

JenniK
"Mukana kahdella arvalla. Blogi on jo nyt ehdoton suosikkini, mutta jatkossa olisi kiva lukea vieläkin enemmän siitä, mitä Alarik päivisin puuhailee. :) Ja jaoin linkin fb-sivullani."

3.Palkinto, 
matalampi Nameja-kulho: 

Riksu
"Kaksi arpaa. 
En oo kauan lukennut tätä blogia, mutta tämä on aivan ihana blogi! Alarik on ihana."



Onnea voittajille! 

Ottakaahan yhteyttä, eloahetkessa(at)gmail.com, jotta saamme palkinnot teille! :) 

Kiitos aivan mahtavasta palautteesta ja kivoista vastauksista kysymykseemme. Saimme molemmat hirmuisen paljon uusia ideoita tuleviin kirjoituksiimme. Oli myös mukava huomata, että olette niinkin tyytyväisiä tyyliimme kirjoittaa. Tästä on hyvä jatkaa!

(Arvonta suoritettiin Random.org:n avustuksella.)

maanantai 14. tammikuuta 2013

Ajankäytön priorisointia

A - Havahduin ihmettelemään ainaista murhettani; miksi ei ole aikaa? Moni lempiasioistani on jäänyt huomattavasti vähemmälle Alarikin synnyttyä, mutta eihän se hänen vikansa ole. En ole osannut järjestää päiviäni niin, että kerkeäisin tehdä myös niitä vähemmälle jääneitä tärkeitä asioita.

Ensimmäinen päätös, jonka tein tämän asian puitteissa oli Facebook-ajan vähentäminen minimiin. Nykyinen aika, jonka siellä saan viipyä on 20 minuuttia. Sen voi jakaa vaikka niin, että aamulla aamukahvin kera 10 min ja illalla jossain sopivassa välissä sen toiset 10 min. (Ainoa poikkeus tähän ovat bussimatkat. Eli kun matkustan yksin taikka pojan kanssa, hänen nukkuessaan, saan käyttää tylsän matka-ajan fb:ssä.) Ennen tuossa paholaisen keksimässä paikassa tuli hengailtua vähän joka välissä. Täysin turhaa!

Jo tämä ratkaisu on antanut niin paljon ylimääräistä aikaa, että olen saanut aloitettua pari uutta työtä, ja saanut pari valmiiksi asti.

Yksi on vielä kesken, ja yksi täytyy vielä aloittaa.

Virkatessa kerkeää perehtyä myös musiikkiin taas kunnolla. 
Kaksi tuli jo valmiiksi.


H käski kertoa, että yrittää järjestää aikaa kirjoittamiselle lähipäivinä. Hänellä on minuakin enemmän asioita priorisoitavana, ja vielä vähemmän aikaa. Ymmärrätte varmasti miksi kirjoitustahtimme on nykyisellään jotain luokkaa 25 % H ja 75 % A.

Nyt järjestän itseni seuraavaan aikaan & paikkaan, ja menen viihtymään yökylään tulleiden vieraidemme seuraan. Alarikin kuukautta nuorempi serkkupoika tuli äitinsä kanssa eka kertaa meille yöksi. :) Taidetaan nukuttaa hampaiden tulosta kärttyiset poikaset ajoissa ja jatkaa ihanan kaasoni kanssa hääsuunnitteluja! ;) H todennäköisesti viettää iltaa mieluusti Xboxin seurassa. :D

P.s Muistakaahan osallistua arvontaamme, osallistumisaikaa 17.1.2013 klo 21.00 asti.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pikkumurun vuorokausi

A - Lukuisten toiveiden vuoksi halusin toteuttaa Alarikin päivästä kertovan postauksen mahdollisimman pian, joten tässä se nyt tulee, edellispäivämme! :) (Varoitus: Tästä tuli aika pitkä postaus! :D)

8:10 Herään, kun tunnen potkuja kyljessäni ja kuulen iloisen pulputuksen alkavan vierestäni. Avaan silmäni ja poikani tuikkivat silmät toivottavat minulle oikein hyvää huomenta. Poika hamuaa, joten imetän häntä hetken, ennen kuin nousemme ylös.

8:20 Suoritamme molempien aamupesut, Alarik seurailee hoitopöydältä aina yhtä ihmeissään, kun harjaan hampaitani sähköhammasharjalla. Vaihdan pikkuherran vaipan ja vaatteet.

8:30 Teen riisipuurojauheesta aamupuuron, johon lisään kuningatarsosetta. Pikku-A järsii ikenillään sillä aikaa kurkkusuikaletta. Puuro maistuu pojalle mainiosti. Aamupalan jälkeen kurkun syönti jatkuu, ja saan kätevästi valmistettua myös itselleni aamiaisen.


8:50 Siivoan vielä nopeasti keittiön ennen kuin siirrymme olohuoneeseen. Siellä poika menee tyytyväisenä leikkimatolle leikkimään lempparileluillaan ja minä syön aamupalani samalla, kun tarkastan sähköpostin, blogin ja fb:n. Päästän Madden ja Mimon parvekkeelle, niiden pyynnöstä.

8:56 Madde haluaa sisälle.

9:10 Meikkailen ja poika on hoitotasolla vieressäni leikkimässä lelulla. Sitä on kiva heitellä alas, kun tietää, että äiti sen aina nostaa. ;)

9:13 Mimo haluaa sisälle.

9:15 Haen toisen kupillisen kahvia ja täytän kissojen ruoka- ja juomakupit.

9:17 Leikkimatolta alkaa kuulua vaativaa kitinää, ja huomaan, että väsy on saapunut. Imetän hetken poikaa. Kun odotamme röyhtäisyä, H chattaa saaneensa uuden hitsausluokan suoritettua! Jei, hyvä hyvä! :)



9:30 Alamme valmistautua neuvolaan lähtöön. Ulkona -5 astetta pakkasta, joten tajuan, että rattaisiin on pakko vaihtaa talvimakuupussi paikalleen. Mietin hetken verran, että miten se onnistuu. Vaunusuojassa ei ole mitään paikkaa, johon laskea poikaa siksi ajaksi, että sen tekisin. Keksin ratkaisun ongelmaan ja puen Alarikin ja itseni, ja lähdemme kaikkine kamoinemme kohti n. 100 metrin päässä sijaitsevaa neuvolaamme.

10:00 Neuvolassa meidät ottaa vastaan perinteisen terkkarimme nuori sijainen. Alarik saa 5 kk rokotteet, joita ei viimeksi neuvolassa voitu antaa flunssan takia. Poika tirauttaa molempien piikkien kohdalla pikkuitkut, mutta äidin syli rauhoittaa onneksi nopeasti. Huvin vuoksi haluan punnita hänet, ja ihmettelemme yhdessä mukavan sijaisen kanssa, miten poika on kasvanut 10 päivässä 400 g, ja painaa nyt 8,6 kg. Näköjään viidennen aterian lisäys päivään, on tehnyt tehtävänsä. :D

10:10 Vaihdan neuvolassa, sisätiloissa, rattaisiin kevytmakuupussin tilalle talvimakuupussin ja lähdemme läheiselle bussipysäkille.

10:20 Bussi tulee, ja Alarik nukahtaa melkein heti. Selailen fb:tä puhelimella hiukan, jonka jälkeen juttelen vastapäätä istuvan tuntemattoman vanhemman rouvan kanssa siitä miten vauvat kasvavat niin nopeasti.

10:50 Odottelemme mummoa (eli äitiäni) keskustan Kapphalissa, jonne hän pian tuleekin. Katselemme liikkeen nopeasti läpi. Pikku-A nukkuu edelleen. Selostan kaiken tarpeellisen äidilleni ja lähden pilatekseen.

Alarik kuulemma heräsi melkein heti, mutta jaksoi rauhallisesti katsella ympärilleen rattaissa, kun he äitini kanssa kiertelivät kauppoja. Kävivät surkeassa lastenhoitohuoneessa vaihtamassa pojalle kuivan vaipan. Sen jälkeen he menivät kahvilaan, jonne tuli myös äitini ystävä. Siellä poikanen söi mangososetta ja hiukan maitoa.



12:50 Liityn seurueeseen ja jutustelemme mukavia. Äitini kertoo Alarikin olleen oikein reipas ja kiltti. Juon smoothien.

13:30 Imetän poitsun kahvilassa harson suojissa ja sen jälkeen pakkaamme tavarat lähteäksemme. Pikkumuru nukahtaa rattaihin samantien, kun lähdemme. Kiertelemme porukassa parit vaatekaupat ja pohdimme äitini kanssa hänen tulevaa asuaan häihimme.

14:00 Lähdemme pojan kanssa kaksin bussilla kotia kohti, hän nukkuu koko matkan. Lueskelen blogin arpajaispäivitykseen tulleita kivoja kommentteja puhelimella.

14:30 Saavumme kotiin, ja Alarik avaa silmänsä juuri samalla hetkellä, kun saan rattaat parkkiin. Kätevää. :)

14:35 Vaihdan pikkuherran vaipan, kun hän kitisee mahdollisesti väsymystään, tai sitten se on ehkä jotain rokotteista johtuvaa. Imetän myös häntä hiukan, se auttaa. Päästän parvekkeen oven edessä maukuvan Madden sinne.

14:45 Jutustellaan ja paijaillaan pikkuisen kanssa. Hän on vähän herkkänä, todennäköisesti rokotteiden takia.

14:50 Päästän Madden sisälle. H tulee kotiin. Hän selittää uusista rahankäyttösuunnitelmistaan. Juttelemme myös lapsilisien käytöstä ja päätämme hiukan uudistaa systeemiämme koskien niitä. Ne siis menevät H:n tilille, ja kun itse ostan juttuja omilla rahoillani pojalle, saan niistä ns. korvauksen, jos ne ovat oikeasti tarpeellisia. Olikohan liian vaikeasti ilmaistu? Mietimme myös olisiko järkevä ostaa jo tämän hetkisistä alennumyynneistä haalarit ensi syksylle ja talvelle. 86- ja 92-kokoiset ehkäpä?




15:00 H ja pikku-A lepäilevät hiukan yhdessä. Sen jälkeen H alkaa keittää vihanneksia soseita varten, poika syö sitterissä kurkkua ja minä järjestelen tavaroita omille paikoilleen, pakkaan hoitolaukun, siivoan kissojen kopan ja täytän tiskikoneen. Sitten syötän pojalle vihannessosetta, jossa itse tehtyä bataattiporkkanaa ja joukossa hiukan valmiskukkakaalisosetta. Ekaa kertaa kukkakaalikin menee alas, eikä pärsky naamalleni. ;)


15:30 Siivoilen keittiön, pojat lepäilevät olohuoneen puolella. Syön ruisleivän.

15:50 Väsykitinä alkaa, joten paketoin pikkumurun ulkovaatteisiin, imetän nopeasti ja vien parvekkeelle
vaunuihin. Hän nukahtaa samantien.



16:00 Soseiden teko jatkuu edelleen. Auttelen siinä hiukan, käväisen koneella, viikkaan puhtaat pyykit ja vien ne paikoilleen, täytän tiskikoneen ja laitan sen päälle. Siivoilen hiukan kaaosmaista (liikaa tavaraa!) vaatehuonettamme, joka toimii oikeastaan ainoana varastotilanamme. H tekee meille ruoaksi nakkikeittoa.

17:30 Alarik herää. Pikkuveljeni (=S), tyttöystävänsä (=pikku-H) kanssa tulee kylään. Pikku-H alkaa heti leikkimään poitsun kanssa.

17:45 Pikku-H syöttää Alarikille päivällisen, juuri valmistunutta sosetta hiukan. Syön itse samalla.


 18:15 Kahvittelemme rahkapiirakan kera, pikkuherra natustaa sitterissä pari maissinaksua. Hän saa imeskeltäväkseen mangon viipaleen, ja se on suurta herkkua! Tämän jälkeen siirrymme jutustelemaan olohuoneeseen. Pikku-H jatkaa pojan kanssa leikkimistä ja työvuorostaan hyvin väsynyt S nukahtaa hetkeksi sohvallemme.

19:30 H ja pikku-A menevät suihkuun. Vieraamme alkavat tehdä lähtöä. H kuivaa pojan, ja pukee vaipan & yökkärin. Pikkumuru ehtii juuri "vilkuttamaan" enolleen ja leikittäjälleen ennen heidän lähtöään.



19:40 Alan tehdä iltapuuroa. Lämmitän vettä mikrossa. Siitä tulee liian kuumaa, kun käyn välissä itse hyvästelemässä vieraat. Kun palaan ottamaan se mikrosta, onnistun jotenkin heittämään astian reidelleni. Auts! Kipeää tekee! Pakastevihannekset keittiöpyyhkeen ympärille ja reittä vasten. Polttelee.

19:45 H tekee puuron loppuun ja syöttää pikkumurun.Pikkuisella on hiukan lämpöä, varmasti rokotteista johtuen, joten annamme särkylääkettä yöksi.

19:55 Siirryn pikkuisen kanssa sänkyymme, jossa aloitamme perusiltarutiinimme: soittorasia (=itkuhälytin) soimaan, poika äp-makuupussiin, uniriepunalle kainaloon ja imetys. Yleensä hän nukahtaa suht pian ihan vain näin. (Niin kuin esim. tänään.)

20:10 Siirrymme takaisin olohuoneeseen, koska homma meni ihan höpöttelyksi. Pikkuinen on edelleen makuupussissa ja himmaamme valoja olkkarista.



20:30 Poika nukahtaa viereeni sohvalle. Nostan hänet vaunukoppaan, ja siirrän siinä makuuhuoneeseen nukkumaan. (Hän nukkuu edelleen aika usein siinä, tiiviimpi tila on ilmeisesti rauhoittava.)

20:35 Syömme iltapalaksi parit leivät ja samalla katsomme Netflixin kautta pari jaksoa huippusarjasta "How i met your mother".

21:00 Alarik on todella levoton, itkeskelee 10 minuutin välein ja lopulta otan hänet syliini olohuoneen puolelle. Siinä hän suostuu nukkumaan.

22:00 Vihdoin poika nukkuu sen verran rauhallista unta, että siirrän hänet uudestaan vaunukopassa makuuhuoneeseen. Katsomme sen jälkeen vielä yhden jakson (22 min) sarjaa. Sitten menemme pesemään kasvomme ja hampaamme, ja menemme itsekin nukkumaan.

22:30 H on nukahtanut. Hokaan sängyssä, että piilarit unohtuivat (TAAS) silmiin, ja lähden turhautuneena lämpimästä sängystä wc:tä kohti ottamaan ne pois. Palaan ja luen taskulampun valossa pari lukua kirjaa.

n. 23:00 Nukahdan.

01:00 Herään siihen, että H puhuu jotain kovaäänisesti unissaan. Katson säikähtäneenä sekä H:ta että pikku-A:ta. Kaikki on hyvin, joten jatkan uniani.

n. 05:10 Poika vaatii ruokaa, joten otan hänet viereeni ja imetän. Nukahdamme molemmat.

n. 06:20 Alarik ääntelee jotain, ja herään siihen.

n. 07:00 Lohdutonta itkua, imetys auttaa. Nukahdamme vieretysten.

08:30 Kuuluu iloista pölinää, pikkuiset kädet heiluvat, ottavat hiuksistani kiinni, ja jalat potkivat mahaani. Heräämme uuteen päivään. :)

Yhteenveto:

Kuvia tuli otettua selkeästi enempi kotosalla, liikenteessä sitä ei aina muista tehdä. Oli oikeastaan itsekin hauska todeta, miten paljon yhteen päivään mahtuukin.Tälle päivälle sattui kyllä ehkä normaalia enemmän aktiviteetteja, mutta siksi siitä olikin hauska kirjoittaa. Tosin aikaa kyllä meni tuhottomasti. :D Kello näyttää nyt 23.59. Toivottavasti jaksoitte lukea! :)

P.s Muistakaahan käydä osallistumassa arvontaamme!

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

300

A - Lukema tuli täyteen eli eiköhän toteuteta lupaukset! :)

Kustavin savipaja lahjoittaa kolme (3) huippukivaa palkintoa arvontaamme PussPuss-sarjastaan.

1.palkinto

vas. 2.palkinto, oik. 3. palkinto

Osallistua voit:
1 arvalla, vastaamalla kysymykseen: Mitä toivot blogiltamme tulevaisuudessa?
2 arvalla, jos kysymykseen vastaamisen lisäksi jaat arvonnan, joko oman blogisi
kautta taikka esim. facebookissa. Mainitse tästä kommentissasi.

Arvontaan on aikaa osallistua 17.1.2013 klo 21.00 asti, jonka jälkeen suoritamme sen Random.org:in avulla. Jos kommentoit anonyymina, muistathan allekirjoittaa viestin nimimerkillä.

Esimerkkinä meiltä kotoa löytyvät PussPuss-tuotteemme:

PussPuss-sarjaa pystyy tilaamaan myös omilla teksteillä.

Alarik toivottaa jokaiselle hyvää arpaonnea!

tiistai 8. tammikuuta 2013

Kooste: 2012

A - Pistetääs viime vuosi pakettiin ja katsotaan mitä kaikkea meille tapahtuikaan.

Tekstit,1. Vas. ylä, 2. oik. ylä, 3. vas. ala, 4. oik. ala 

TAMMIKUU


1. Ruotsissa H:n tädin luona kylästeltiin. 2. Toinenkin laivareissu samassa kuussa, mukana paljon H:n sukulaisia, ja siellä paljastettiin "suurelle yleisölle", että mun lasissa on alkoholiton drinksu. ;)

3. Ensimmäinen kuva pikkumurusta. ♥ 4. Talvi alkoi tulla kunnolla vasta tammikuussa, ja reippailimme ulkona silloin paljon. :)

HELMIKUU


1. Lapin lomalla otettu masukuva 18+5. 2. Ystävänpäivänä päivälliset meillä. 3. Ihana Sodankylä. 
4. Ei voitu välttää mäkeen lähtöä, vaikka kuinka yritettiin, kun oltiin jo muutenkin Luostolla. :D

MAALISKUU


1. Sain koulussa valmiiksi ihka ensimmäisen mattoni! Heti perään niitä valmistuikin pari lisää. 
2. Madde päätyi "bikineihin", kun karvanlähtökausi jälleen alkoi. :D
3. Kävimme äitini kanssa ihastelemassa ja hakemassa vinkkejä Turussa käsityömessuilla.
4. Piirakoiden aikakausi. Niitä syntyi, kuin sieniä sateella.

HUHTIKUU



 1. Masu 24+4. 2. Aurinko tuli esiin ja tiet sulivat, pyöräilimme paljon. :) 3. Sain synttärisankarina pusun pikku-A:n serkulta. ♥ 4. Vauvanvaatteita pestiin ja silitettiin jo ahkerasti.

TOUKOKUU


1. Ostimme kantoliinan käytettynä ja testailimme siihen suosiollista Maikku-kissaa. 2. Kävimme tunnelmallisessa Fiskarsissa, jossa H myös oli takomassa näytösluontoisesti puukkomessuilla. 3. H teki lopputyönsä valmiiksi (kuvassa se on esillä Logomossa) ja valmistui metalliartesaaniksi. 4. Norjalainen metsäkissamme Mimo sai 4 suloista pentua.

KESÄKUU


 

 1. Äitini toi tapansa mukaan kukkiaan hoitoon meille lapin lomansa ajaksi. Parveke oli täpötäynnä kukkia jonkun aikaa. :) 2. Juhannusta vietimme Kustavin merimaisemissa. 3. Noita turvotuksia en kyllä tule kaipaamaan! 4. Viimeisten raskausviikkojen suurin missioni oli saada valmiiksi mahdollisimman monta virkattua bambuisoäidinneliötiskirättiä. :D

HEINÄKUU


1. Esikoispoikamme syntyi 23.7.2012 klo 14.09 mullistaen maailmamme kertaheitolla. 2. Grillailtiin usein. Vatsalaukullani oli vain loppuvaiheessa niin vähän tilaa, että oikein harmitti ne herkkujen määrät, joita oli tarjolla. :D 3. Menopeli odotti makuuhuoneessa matkustajaansa. 4. Elämäni mies polvistui eteeni 30.7.12, ja pyysi minua vaimokseen. Kaksi elämäni tähtihetkeä samassa kuussa!

ELOKUU


1.Tehtiin kivoja vaunulenkkejä. Naantalista löydettiin ihana katu. 2. Pikkuisella oli aika paljon masuvaivoja ja parhaiten siihen auttoi iskän kanssa "massuttelu". 3. Alarikin serkku pikku-E syntyi. 4. Sienestämässä käytiin pariin otteeseen ja manduca oli kyllä todella kätevä siinäkin hommassa. :)

SYYSKUU




1.Poikanen pääsi ekaa kertaa leffaan, vauvakinoon. 2. Olimme H:n mukana frisbeegolfreissuilla usein. 3. Serkukset pääsivät "leikkimään" ensimmäisiä kertoja. :) 4. Poikamme sai kasteen ja nimen, Alarik Juhani.

LOKAKUU


1. Näimme melkeinpä kerran viikossa heinäkuisten vauvojen porukkaamme. 2. Mummo kävi Lontoossa ja toi pikkumiehellemme kivoja tuliaisia. 3. Juustokakku-aikakausi alkoi. :D 4. Eka kertaa "ulkona". Olimme H:n ja kaveriporukan kanssa syömässä, jonka jälkeen keilaamassa ja laulamassa karaokea.

MARRASKUU


1. Käytiin koko syksy ahkerasti vauvakerhossa, jossa pikkumuru pääsi ekoja kertoja askartelemaan. 2. 10 kerran äiti-vauvajooga oli ihan huippua! 3. Vietimme H:n ensimmäistä isänpäivää. 4. Runsaan puklailun vuoksi päätimme aloittaa soseiden maistelun jo, kun Alarik oli 3,5 kk.

JOULUKUU


1. Uusivuosi vaihtui mitä parhaimmassa seurassa H:n siskon perheen luona. 2. Alarik vietti ensimmäistä jouluaattoaan Turun mummolassa ja joulupäiväänsä Ugin mummilassa. Ensi vuonna vieraillaan sitten toisin päin. :) 3. Ystäviemme poika sai nimen, ja meistä tuli hienon pienen miehen kummeja. 4. Pikkumuru alkoi onnistuneesti käyttämään myös öisin kestovaippoja!

Vuosi 2013 on startannut. Viime vuosi oli meille mahtava, ja uskoisin, että myös tästä vuodesta sellainen tulee! Suureen päiväämme on loppupeleissä enää yllättävän lyhyen aikaa. Vain 7,5 kuukautta! Täytyykin joku kerta kertoilla teille mitä kaikkea olemme jo saaneet aikaiseksi. ;)

Kun 300 jäsentä tulee täyteen, järjestämme arvonnan! Joten liittykäähän ahkerasti lukijoiksi, niin pääsemme pian arpomaan. \o/