lauantai 22. kesäkuuta 2013

Keskikesän juhla

A - Juhannusaattoaamu valkeni harmaana ja taivas oli täynnä pilviä. Huokasimme lähes yhteen ääneen epäuskomme säätiedoituksia kohtaan. Missä on aurinko?

Ei mennyt kuitenkaan montaa tuntia, kun pilvet väistyivät ja keltainen pallo pääsi porottamaan kirkkaalta taivaalta. Jes, juhannusfiilis oli syntynyt!



Tänä vuonna vietimme kaupunkijuhannusta Uudessakaupungissa. Aattona suuntasimme piknikille Leijonapuistoon yhdessä H.n siskon perheen kanssa. Pikkumurulla ja hänen kuukautta nuoremmalla serkullaan oli samat kiinnostuksen kohteet: hiekka, kivet ja kävyt. ;)

Kävimme H:n kanssa testaamassa köysirataa, mutta totesimme, ettei se ollut oikein meidän mittaisillemme suunniteltu. Ja vauhtiakin olisi saanut olla enemmän! :D Noh, ehkä pääsemme tänä kesänä vielä seikkailunhaluinemme turkulaiseen kiipeilypuisto Flowparkkiin . ;)






Pikkutyypit nukkuivat päikkäreitä tietysti välillä kuusien varjossa omissa kärryissään. Me muut natustelimme sillä välin piknik-eväitä. Toki pienille pojillekin jätettiin maisteltavaa. Kuvassa ei näy niitä hiukan epäterveellisempiä eväitämme, sipsejä ja pizzoja. 

 Puisto oli mukava frisbeegolf-heittojen treenipaikka. Uusia (käytettyinä ostettuja) kiekkoja viskeltiin ahkerasti.



Pojat olivat innoissaani, kun pääsivät samoihin kärryihin pieneksi matkaa autoille mennessämme. ;)




Ylemmässä kuvassa K:n kivannäköistä kivikkopuutarhaa. Tuollaista haluan kyllä vielä itsekin joskus tehdä.
Pojat saivat pihalle läiskyttelyaltaan, joka oli kyllä kuuman päivän piristys heille!





H ja hänen siskonsa K ovat kyllä mestarikokkeja! Olen kyllä onnekas, kun heidän aikaansaannoksiaan pääsen nauttimaan. Juhannusaattoiltana, lasten jo mentyä nukkumaan, K:n grillistä paljastui hänen itse marinoimansa ribsit ja maukkaita vartaita. H oli väkertänyt salaatin, minun nukuttaessa poikaamme. Nam!


Äipät saivat olla hiukan vapaalla ja kyllähän sen kunniaksi piti yhdet mansikkamargaritat nauttia. ;)
Seuraavana päivänä, juhannuspäivänä, lähdimme oman pienen perheemme kesken Kustavin kauniissa saaressa. Teimme jo juhannusperinteeksi meille muodostuneen vierailun meidän molempien entiseen työympäristöön, Kustavin savipajan käsityöläiskylään. Siellä Alarik näki ensimmäisen kerran lampaita ja sai maistaa äitinsä eskimoa. 


Kaikenmoisia kivoja härveleitäkin siellä oli, joita pääsi "ajamaan" isin sylissä. Oli kyllä aivan huippua!



Palasimme majapaikkaamme K:n luokse viettämään mukavan illan. Alarik sai leikkiä serkkujensa kanssa sydämensä kyllyydestä. Laatuaikaa meille kaikille!







Pariin otteeseen piti toki käydä heittelemässä Ugin fg-ratakin läpi. Kertaalleen myöhään illalla H.n kanssa tosi romanntisesti ja pariin otteeseen seuraavana päivänä Alarikin päikkäriaikaan H:n ja hänen serkkunsa kanssa.


















Sunnuntaina kävimme poikasen kummien kanssa syömässä kivalla terassilla. Loppupäivän vietimme maalla H:n veljen perheen luona. Ihana juhannusviikonloppu! <3

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Markkinasankari

H - Mitenköhän monta kilometriä sitä on tullut hitsattua saumaa tämän koulutuksen aikana. Alan olla suoraan sanoen täynnä tätä hitsaamista, mutta vielä pitäisi puristaa viimeiset metrit. Jäljellä ovat enää pari hitsauskoetta ja teoriakoe, jonka jälkeen homma on paketissa, ja valmistun hitsariksi. Lopputsemppi päälle ja homma pakettiin!

Olen kohtuu varma, että olisin voinut suoriutua koulutuksesta nopeamminkin. Tai sitten en. Minulla on vain jostain syystä hirmuinen tarve aina lytätä itseäni ja aliarvioida suorituksiani. Onneksi olen sentään alkanut ymmärtää, että ehkä olen perheellisenä miehenä tehnyt juuri sen, jonka jaksan. Yöunien keskiarvon ollessa 6,5 tuntia, ei voi vaatia loputonta jaksamista, puhumattakan siitä, että tekisi vielä ylimääräistäkin harrastusten päälle. 

Viikonloppu meni markkinahuumassa Kauhavalla, jossa olin seppäkaveripariskunnan mukana vetämässä taontanäytöstä. Jäi kyllä aivan mahtava fiilis tuosta reissusta, nimittäin se voimisti jälleen hieman haalenneita haaveitani seppäilystä työnä. Ihmiset arvostavat kädentaitoja, ja siitä saa kuulla yhä enemmän. Telttamme ympärillä parveilli ajoittain aivan huikea määrä porukkaa katsomassa työtämme. Tapahtumissa vallitseva tunnelma on pääosin aina lämminhenkinen, jossa on mukava jutella ihmisten kanssa. Poikkeuksena aina löytyy miehiä, joille on jostain syystä erittäin tärkeää tulla pätemään, ja äijäilemään omilla tiedoillaan asioista. Pääosin kuitenkin nautin suuresti kokonaisuudesta!

Taas on tehty muutama tuttu lisää, ja nähty vanhoja. Monenmoista mukavaa keskustelua on takana, joista päällimmäisenä mieleen jäi juttutuokio amerikkalaisen puukontekijän kanssa. Olemme molemmat tilaanteessa, jossa emme voi tehdä työksemme haluamaamme, vaan ensin pitää tehdä muita töitä. Sovimme kuitenkin, että kymmenen vuoden sisällä törmäämme taas toisiimme jollain tapahtumassa, ja olemme saavuttaneet tavoitteemme. :)



Tuntuu hyvältä, että hiipunut liekki unelmista leimahti jälleen roihuksi. Ja vielä parempaa on se, että tajusin juuri miten paljon samanlainen olen isäni kanssa, sillä hän oli silmissäni kauppamiehistä suurin. Vaikkei hän ole täällä, on minulla kuitenkin suuri tarve tehdä asiat niin, joista tietäisin hänen olevan ylpeä. Hitsauskurssille lähteminen oli viimeinen isäni minulle suoma ylpeydenosoitus. Ehkä hänestä tuntui, että on sillä pojalla järki päässä ja kyllä se täällä pärjää. :)

Ps. Tulipahan hauska juttu mieleen, nimittäin äitini on ollut vielä kaksi tuntia ennen syntymääni myymässä markkinoilla kalaa. Olen siis syntyjäni markkinapoika.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Pompom!

A -  Eilen oli yksi virallisista askartelupäivistä. Olen määrännyt itseni pitämään nyt kesällä kerran viikossa yhden virallisen sellaisen, jotta ei sitten loppukesästä tulisi niin kiire kaiken kanssa. Meillä on kuitenkin tulossa se Lapin lomakin, jonka aikana ei välttämättä niin paljoa tule mietittyä hääjuttuja. Tosin vieraiksi serkkuni häihin menemme sen aikana. Siitä tuleekin kivaa! <3


Eilisessä askarteluohjelmassamme oli Pompomien tekoa. Löysin niihin aivan mahtavan ja yksinkertaisen ohjeen Esmeralda's blogista. Yhteen palleroon tarvitaan silkkipaperia yksi paketillinen. Sen hinta on ostopaikasta riippuen 0,50-1,99 €. Halvimmalla sitä sai Tigerista, jossa oli tällä hetkellä harmillisen suppea värivalikoima. Kalleimpia silkkipaperit olivat Sinooperissa. Siellä oli kuitenkin parempi väriskaala, mutta sieltäkään en löytänyt yhtä etsimääni väriä, eli kirkkaanpunaista. Jos jollakulla tulee sellainen vastaan ,vinkatkaahan! Täytyy kyllä vielä koluta nettikaupat.


Näiden ihanilta kukkasilta näyttävien pallojen teko oli kyllä uskomattoman helppoa ja nopeaa. Niistä saa rykelminä upeita katseenvangitsijoita juhlatilaan. 

Valkoisia Pompomeja teimme testiksi voipaperista. Sekin onnistui, ja niistäkin tuli oikein nättejä. Voipaperia oli vain hiukan raskaampi käsitellä, se kun on jonkin verran silkkipaperia paksumpaa. 

Tein myös yhden testipallon kaksivärisestä kuviollisesta silkkipaperista, jota ostin Tigerista. Se on tulossa Alarikin synttäreille koristeeksi. Täytyy tehdä sinne vielä pari hauskan väristä palloa lisää. :)



En voi olla hehkuttamatta tuota Tigeria vielä lisää! Olen löytänyt sieltä niin paljon kivoja juttuja pojan tärkeää 1-vuotisjuhlaa varten erittäin edullisesti. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos on juhlia tulossa ja koristusta tarvitaan. :)


Yhden päivän aikaansaannoksemme ovat yllä. Jottei tulisi säilytysongelmia, teen luultavasti ainakin osan seuraavista Pompomeista vain puolivalmiiksi asti. Seuraavana askartelupäivänä vuorossa onkin jotain aivan muuta! ;)

p.s Nämä kuvat on otettu uudella puhelimellani Samsung Ativ S:llä. Siinä on ihanan hyvä kamera vanhaan "älypuhelimeeni" verrattuna. Tällä nykyisellä saattaisi olla jopa helpompi blogata. Täytyypä varmaan koittaa joku päivä. :)

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Harmautta ja ikävää

A - Onpahan tylsää! Ollaan meinaan eilisestä asti oltu kaksistaan pikkumurun kanssa kotona, kun H lähti johonkin kauas kauas (Kauhavalle) seppäjuttuihin. Olisimme päässeet kyllä mukaankin, mutta rahallisista syistä oli tällä kertaa parempi, että jäimme kotiin. Tuollaisen reissut kolmelle kustantavat aika lailla enemmän kuin yhdelle. Säästölinjallahan sitä ollaan!

Ulkona on hyyyyyyvin harmaata ja sekös onkin aiheuttanut meille lisä-ankeutta. Alarik haluaisi koko ajan ulos leikkimään. Kerran kokeiltuamme sateessa ja kurassa leikkimistä, taidamme jättää ne hommat siihen kunnes poika kävelee...  :S


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Aikaa kirjoittamiselle tuntuu nykyään olevan kertakaikkisen vähän. Taikka voihan se kyllä olla vain tauon jälkeistä alkukankeutta. Nytkin tuossa välissä poika heräsi päikkäreiltään. Vaihdettiin vaippa, hän söi välipalaa, harjoiteltiin kävelemistä taaperokärryllä ja tuetta seisomistakin. Sitten katseltiin luukkukirjaa ja puhallettiin taas yksi pipi pois.

Päikkäreiden aikana rentouduin hetken. Luin tänään postilaatikkoon kolahtanutta Vauva-lehteä ja join lasin kivennäisvettä. Juoksin itkuhälyttimen (kantomatka riitti juuri!) kanssa pyykkitupaan hakemaan viimeiset pyykit koneesta ja ripustin ne kotona kuivumaan, koska en uskaltanut olla kovin kauaa poissa laittaakseni ne pyykkituvan kuivaushuoneeseen.

Täydet respectini (varsinkin pienten lasten) yksinhuoltajavanhemmille. Kyllä nyt tekisi mieli kasvattaa lisäkädet tai pää.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Välissä kuuntelimme mm. Putte Possun nimipäiviä ja Alarik treenasi tanssikoreografiaansa. Olen saanut siinä tehtävän. Minut tarvitaan tukitelineeksi, ja kuulemma olisi hyvä vähän itsekin heilua ja hytkyä.

Valokuvasin poikaa tätä kirjoitusta varten hänen leikkiessään. Otin tahallani paljon kuvia, joissa ei näy kasvoja. Harjoittelin. Olemme päättäneet, että 1-vuotissynttäreiden jälkeen kuvat Alarikista blogissamme ovat pääosin sellaisia, joissa ei näy kasvoja. Päätöksemme on varmasti ymmärrettävä.

Ne synttärit! Oikein harmittaa miten vähän olen niitä kerennyt suunnitella. Pitäisi alkaa panostaa. (Heh, pojallehan on tosiaan tulossa kolmet eri synttärit.. yhdet Lapissa, yhdet Turussa ja yhdet kaverisynttärit.)

Hääjuttujen kanssa pitää kiirettä, koska lähdemme heinäkuussa lomareissulle sukulaisteni luo Lappiin. Siellä ei niin hyvin kuitenkaan tule keskityttyä niihin, joten pyrin tekemään mahdollisimman paljon valmiiksi ennen lähtöämme. 




-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Alarik söi päivällisen, ja nyt alamme valmistautua kauppaan lähtöön. Uhmaamme vesisadetta ja kärryttelemme (ihan kuin olisi kauheasti muita vaihtoehtoja) 2,5 kilometrin päässä olevaan lähikauppaamme. 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kauhia, mikä tuuli! Jouduin vähän väliä vetämään rattaita, ettei pojan naama olisi ollut ihan koko ajan tuulessa ja tuiskussa. Ostokset koostuivat pakastepizzasta (jonka poltin ihan korpuksi uunissa..), sipseistä & dipistä, tuoreesta porkkananipusta, tummasta suklaasta, ja Alarikin herkuista eli parista ompusta, banaanista ja maissinaksuista. Eiköhän me nyt pärjätä.

Poitsu katsoi vähän aikaa Minusculea, leikki hiukan ja sitten mentiinkin jo puurolle ja iltapesulle. Unta vastaan piti taistella parisenkymmentä minuuttia, olisihan se ihan tylsää vain nukahtaa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Pikku-A:n kummitäti piipahti iltasella työvuoronsa jälkeen hakemassa yhden kirjan lainaan ja katsomassa vasta saamiani polttarikuvia. Kyllä, luitte oikein! Minun polttarini olivat jo viime viikonloppuna, ja huikeat kyllä olivatkin! Niistä lisää myöhemmin. ;)

Kuvia katsellessamme poltinkin sen typerän pizzan. Mikä hälytys? Pitäisikö sellaista muistaa käyttää?

L lähti, ja jäin puuhastelemaan itselleni vararavintoa, mikroleipiä. Ei kovin hääviä, mutta kyllä niillä nälkä lähti. Seuraavaksi aion rentoutua herkkujen ja jonkun sellaisen hömppäleffan parissa, johon H ei koskisi pitkällä tikullakaan.

Hauskaa perjantai-iltaa kaikille!

p.s. Päivityksen idea oli varmaan ehkä se, että mietiskelin missä välissä kerkeäisin kirjoittaa.  :D Hyvinhän se meni, vähän joka välissä. ;D Tosin jälki ei sitten olltukaan niin kovin laadukasta...

p.p.s. Höh, kun on ikävä murua. <3

torstai 6. kesäkuuta 2013

Huh, hellettä!

A - Tosin, en kyllä valita. Totesin vain. ;)

Ja hei vaan taas Te kaikki! Tauko teki kieltämättä hyvää, mutta nyt on taas aika palata "sorvin" ääreen. 

Pieniä käynnistymisvaikeuksia voi ilmetä, kun sormet eivät moneen viikkoon ole tottuneet pomppimaan näppäimistöllä näin pitkää aikaa kerrallaan. Vähemmästäkin väsyvät.

Siksi helpotankin uutta alkuani ja tarjoan teille pläjäyksen kuvia:

Toukokuu alkoi pojan ensimmäisellä tivolivisiitillä vapunpäivänä.

Aurinkoisesta päivästä huolimatta tuuli oli yhä kylmä.
Tivolin jälkeinen piknik Kupittaan puistossa.Vasta kasvamaan alkanut ruoho oli paljon
kiinnostavampaa pikkupoikien mielestä kuin tivolin härvelit.
90's pippalot ystäväni pyöreiden vuosien kunniaksi. 


Äitienpäivää vietettiin monena päivänä ja monessa paikassa. Tässä olemme Alarikin isomummin luona kahvittelemassa.
Henrin siskolla sylissään Alarik, ja itse pelleilen hänen poikansa E:n kanssa.


Varsinaisena juhlapäivänä olimme isolla porukalla piknikillä. Onneksi ilmat suosivat ja kokit olivat erityisen hyviä. ;)
Ei kai tuulimyllyjä voi vastustaa!
Piknikpuisto oli mahtava!
Samana viikonloppuna ehdittiin nauttia useasti näteistä ilmoista ja ulkoilusta.

Oman äitini leipomaa äitienpäiväkakkua kävimme hänen työvuorojensa vuoksi herkuttelemassa vasta seuraavana maanantaina. Oikein maukkaalta se maistui silti! :)
"Helluista" eli muista heinäkuisista äiteineen on tullut meille entistäkin tärkeämpiä.
Lapsista on seuraa toisilleen, ja me äidit saamme parannettua maailmaa.

Turkuhellujen ydinporukka on jo usein vallannut Kultatalon ravintolamaailman. ;)
Häiden pöytäkukat kasvavat vanhassa puisessa pesusoikossa ja minä rentoudun. Ihana oma piha!

Frisbeegolf! Se on jo, ja tulee olemaan, meidän perheellemme se tämän kesän juttu! (Hyi hyi, hyttyset!)
Auringonpalvontaa on tullut kelien helliessä harrastettua. Alarik onneksi viihtyy melkein
paremmin puiden varjossa tai omassa tädiltä saamassaan rantateltassa.
Käytiin testaamassa Rantakerttu. Makoisaa oli, ja H:ta lievästi sanottuna harmitti,
että oli väärässä paikassa (frisbeegolfaamassa minulle liian vaikealla radalla..)  väärään aikaan.
Onneksi poika nukkuu hyvin missä vain! ;) (saanut ilmeisesti äitinsä unenlahjat..) nimim. menevä perhe
Kippis!

Kuumana kesäpäivänä on kyllä täysin mahdotonta kulkea Cokis-pullon ohi, jossa lukee oma nimi. ;)

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Täällä taas!

H - Ehtoota arvon lukijat! Aikaa on kulunut aivan liian paljon viime postauksesta, ja nyt onkin aika jälleen aktivoitua. Paljon on tapahtunut, niin kuin meidän perheellä yleensäkin. Saatiin onneksi siskoni perheeltä lainaksi tietokone, joka piti tosin nörtteillä kuntoon. Onhan se tuossa jo jonkun aikaa ollut kytkettynä, mutta kesä on niin sanotusti vienyt mennessään. Illat ovat menneet pihatöiden ja muiden kesäisten harrastusten parissa, ja tuntuu, ettei sisällä ehdi olemaan ollenkaan.

Alarikista on kasvanut loistava apulainen.



















Kesä on saapunut, häät lähenevät ja Alarikistakin on kasvanut jo iso poika. Paljon on tapahtunut, ja   niihin palaamme piakkoin seuraavassa postauksessa. Olemme vaihteeksi olleet koko viikonlopun reissun päällä, joten on vielä paljon tekemistä ennen nukkumaan menoa. Oikein hyvää tulevaa viikkoa! Palailemme sen aikana paremmalla ajalla kertoilemaan lisää kuulumisiamme. :)


Tämän illan projektina oli köynnöskasveille ritilät, jotka ovat samalla mukava pieni näkösuojakin. Pihamme on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen, se on edellisillä ollut pelkkänä koirien ulkoilutuspaikkana, ja oli aivan rikkaruohojen valtaama.. A kertoilee aiheesta lisää myöhemmin! :)