Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isänpäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isänpäivä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. marraskuuta 2013

Toinen isänpäiväni



H - Isänpäivä on kasvanut uuteen merkitykseen elämässäni. Lapsuudessani tein isälle kortin, jonka sitten annoin hänelle halauksen kera ja siinä se sitten aika pitkälti olikin. Isänpäivä oli meillä enemmänkin 'hetki', eikä päivä.

Nyt isänpäiväni on jakautunut kahtia tuoden sekä suurta iloa, että syvää kaipausta. Huomenna isäni poismenosta on kulunut jo vuosi. Joskus muistellessani isääni, saatan rakentaa mieleeni niin tarkat muistot hänen olemuksestaan ja ulkonäöstään, että on vaikea uskoa hänen olevan edes poissa. Tekisi vain mieli tarttua puhelimeen ja soittaa hänelle. 

Onneksi  meillä on pieni Alarik, sillä hänen kanssaan ikäväkin pääsee unohtumaan.


Isänpäivä part 2

Heräsin möömöläisen mölinään noin klo 05:20. Ei armoa edes isänpäivänä. A oli luvannut nousta pojan kanssa ja aamiaistarjoilustakin oli ollut puhetta, mutta toisin kävi tällä kertaa. Olimme edellisenä iltana juhlimassa anopin pyöreitä, ja itse lähdin pojan kanssa pippaloista jo illalla aikaisemmin kotiin. Hieman myöhemmin kotiutunut vaimoni oli aikas väsynyt Alarikin herätessä kukonlaulun aikaan, joten nousin aavistuksen harmistuneena ylös. 

Minun vaimoni on surkea aamuihminen, joten päätin antaa asian olla. Kyseessä oli kuitenkin hänen äitinsä juhlat. Erehdyin katsomaan vessan peiliin hoitaessani Alarikin aamupesut, ja näky oli järkyttävä. (Yhdeksänpäivän movemberit + 5 tunnin yöunet + vielä huonommin nukutut yöt viikolla = järkyttävä.) Koska olimme pojan kanssa molemmat aika pöppöröisen näköisiä, päätimme löhötä sohvalla Nalle Puhia katsellessa, kunnes jaksaisimme keittää puurot ja kaffenplöröt. Tässä vaiheessa vasta aloin oikeasti pohtimaan tuota suurta päivää silitellessäni pientä pellavaista päätä, ja pääsin mielettömiin fiiliksiin kaikista univeloista huolimatta. 

Päätin hemmotella itseäni, ja tein täydellisen omeletin, jossa oli kinkkua, tomaattia, fetaa ja juustoa sisällä. Jätin vaimollekkin palan. Murusen noustua, alkoi korttia ja lahjapussia ilmestyä eteeni. Alarik oli taiteillut hienon kortit minulle ja leiponut mummon kanssa herkullisen pullan. Lahjapussista löytyi murusen hankkimat olohousut ja pari kakkospaitaa, jotka tulivat todella tarpeeseen. (Numeroin jostain kummalisesta syystä paidat lämpimyyden mukaan, joten hihattomat ja t-paidat ovat ykköspaitoja, pitkähihaiset t-paidat kakkosia ja hupparit, neuleet sun muut ovat kolmosia :D) Muru oli myös koulussa huovuttanut huippuhienot ja lämpimät villapohjalliset Reinoihini.



Vietimme aamupäivän rennosti tekemättä juurikaan mitään merkillistä. Joskus tuommoinen aikatauluton aamupäivä on parasta, mitä voi olla. Alarikin päiväunien jälkeen lähdimme retkelle yhteen suosikkipaikoistani, jota kutsun Keskimaaksi. Kyseessä on vanha maansiirtokaatopaikka, josta on hyvät näkymät koko Turun yli. Paikka ei ehkä ole edukseen enää näin myöhään syksyllä luonnon ollessa valmis talveen, mutta taivas tarjosi päivän päätteeksi kuitenkin upeat valoilmiöt. Alarik leikki tietysti vesilätäkköjen kanssa ja kehitti tasapainoaan huomattavasti vaikeakulkuisemmassa maastossa. (Paikka on sama, jossa esim. bannerissamme olevat perhekuvamme ja pojan 1-vuotiskuvat otettiin kesällä.)

Pimeän tullen ajelimme vielä anopin luokse saunomaan ja syömään bileistä jäljelle jääneitä herkkuja. Huippukiva isänpäivä, ehkä minäkin alan pikkuhiljaa ymmärtämään näiden erikoispäivien päälle. :)

maanantai 11. marraskuuta 2013

Isä ja poika


"When I was small
You took me by the hand
Father you should know
I finally understand

You taught me wrong from right
And how to live
You gave the greatest gift
That one could give

You never let me down
You made me strong
When I made mistakes
When I was wrong

Some days we'd laugh
And some days we'd fight
Somehow you knew one day
I'd say you were right

You're with me
In every word I say
In every hour
Of every single day
In all I do
I'm just a part of you

You lived your life for us
That was your plan
Those hands that never take
They worked the land
Hands that never take
Can only give
And because of you
I know how to live

You're with me
In every word I say
In every hour
Of every single day
In all I do
I'm just a part of you

Father just one thing
You always knew
Every word you said to me was true"
Manowar - Father

Ihanalle aviomiehelleni, joka on maailman paras isä lapsellemme. ♥:A

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivä

Alarikin maailman paras iskä. :)


H - Heräsin ensimmäisenä isänpäivänäni kujerruksiin ja huhuiluun. Oli vielä pimeää, mutta Alarik oli päättänyt, että on aivan tarpeeksi aamu. Nojauduin A:n yli katsomaan pientä flunssaista poikaani, joka antoi tokkuraiselle isälleen päivän ensimmäisen hymynsä. 

6:15 am. Niinpä niin. Alkuperäinen suunnitelma oli, että karvanaama saa nukkua isänpäivänä niin pitkään, kuin huvittaa ja aamupala odottaisi pöydässä valmiina. Pieni perheemme on kuitenkin ollut koko viikonlopun flunssan kourissa, ja oloni ollessa yllättävän hyvä ja pirteä, päätin antaa A:lle mahdollisuuden nukkua pitkään. 

Päivän ensimmäinen vaippa on paras, sillä se sisältää aina ainoastaan pissaa, suunnattomasti pissaa. Vähintäänkin "kilon" painava Lidl-vaippa tömähtää mukavasti roskiksen pohjalle. Keitimme sumpit ja leikimme leikkimatolla. Leikkien jälkeen Alarik viihtyi pitkään ihan vain sylissä imeskellen harsoa ja sormia, ja käytin surutta sen rauhallisen hetken Xboxilla pelaamiseen. Kahdeksan jälkeen pojalle tuli vihdoin se odotettu nälkä, joten roudasin tyypin A:lle (Tiesin, että A:n herättyä saan ne kauan odotetut isänpäivälahjat!).

Frisbeegolflaukku! Voi sitä meidän riemua.
Kutitteli kyllä minun nauruhermojani. :)

Päätimme lähteä aikaisin "pappa-kierrokselle", että ehtisimme ajoissa kotiin. (Olin päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa vihdoinkin blogipäivityksen, varmaan ymmärrätte motivaationpuutteeni.) Ensin kävimme A:n äidin ja isäpuolen luona, jotta Alarik sai annettua papalleen kädenjälki-kortin ja 3kk kuvan. Tästä reissu jatkui kotikaupunkiini, jossa kävimme sairaalassa viemässä isälleni myös kortin. Isäni oli kovin väsynyt, joten katselimme hänen levotonta nukahteluaan, pitäen häntä samalla tiukasti kädestä kiinni. Tämän jälkeen kävimme vielä äitini ja hänen miehensä luona syömässä hyvää ruokaa ja herkullista kakkua, ja sinne Alarik jätti neljännen isänpäiväkorttinsa. 

Tämmöinen oli minun ensimmäinen isänpäiväni. Hieno päivä, vaikka tummat pilvet sitä varjostivatkin. Pian laitamme pienen mölisijämme nukkumaan ja kaivamme murun kanssa jälleen kerran herkut kaapista, ja alamme katsomaan True Bloodia. Koska päivä ei ole vielä päättynyt, toivotan vielä oikein hyvää isänpäivää kaikille isille ja isoisille.

Tulee mieleen ihan muuan kummipoikani E, 4v.

Ps. A:n vaatimuksesta piti vielä mainita kolmas isänpäivälahja, joka oli lahjakortti vyöhyketerapiaan. Sen siitä saa, kun valittelee kipeistä paikoista. ;) 

Alarikin refluksista ei ole vielä tullut tietoa, mutta toivomme tulosten saapuvan alkuviikolla.

Tässä vielä pieni linkki videopätkään, jossa Alarik kertoilee juttuja. :)